MT 100 vuotta sitten: Kasvit tarvitsevat karjanlantaa tasaisesti – apulantojakin olisi syytä käyttää enemmän

Maanviljelijän poika halusi maisemanmuutosta ja etsi töistä 100 vuotta sitten. Kuva: Kansallisarkisto

Karjanlannan tarkoituksenmukainen jako.

Kun muutokset kasvijärjestyksissä aina kohtaavat hyvin ankaraa vastarintaa, tahdomme ensin katsoa, voitaisiinko aikaansaada parannuksia muuttamatta nykyisiä kiertoja. Paljon voidaan saada aikaan jo pelkästään jakamalla karjanlanta tarkoituksenmukaisemmin ja ennen kaikkea käyttämällä enemmän apulantoja, siten että joka kasvi saa paremmin kuin tähän asti tyydytetyksi ravintotarpeensa. […]

Professori H. Julin Dannfelt, Ruotsin Maanviljelysakademian entinen sihteeri ja tunnettu maataloustutkija, joka on itse harjoittanut maanviljelystä Taalainmaassa (Turun korkeudella) ja joka on aina antanut suuren arvon käytännöllisille kokemuksille ja itse kerännyt suuret joukot niitä, kokoaa ”Lantmannens upplagsbok 1923”- nimisessä teoksessa sen, mitä käytännöllä ja koetoiminnalla on Ruotsissa sanomista lannoituksen jaosta kasvikierrossa seuraavaan:

”Ennen oli sääntönä antaa maalle lannoitusta vain yhden kerran kierron aikana säännöllisten, useimmiten hyvin pitkien väliaikojen perästä. Tästä oli kyllä työnsäästöä, mutta oli sillä se paha puoli, että lannoitusta lähinnä seuraavat sadot saivat liian runsaasti ravintoa, josta ylenmääräinen typpimäärä suorastaan oli vahingoksi, aiheuttamalla lakoviljaa ja myöhästyttämällä tuleentumista, samalla kuin ravinnon saanti tuli kasveille yhä niukemmaksi, mitä pitemmälle lannoituksesta oli kulunut. Nykyjään pyrkii taitava maanviljelijä, mikäli mahdollista, jakamaan lannoituksen useampaan osaan, jotka määräänsä ja sisältämänsä kasvinravintoainemääriin nähden sopivat eri kasvien tarpeisiin ja vaatimuksiin.” […]

Aikaa, jolloin tupatuotteitakin sai mainostaa vapaasti. Kuva: Kansallisarkisto

Suuri lähetys vääriä 1000 markan seteleitä Tanskasta.

Viime torstaina jätettiin Suomen Pankin pääkonttoriin vanhamallisia 1000 markan seteleitä, jotka eräs tanskalainen maaseutupankki oli lähettänyt kirjeenvaihtajalleen täällä, 110,000 markan [nykyrahassa 44 000 euron] arvosta ja havaittiin tarkastuksessa, että tästä määrästä oli 42 kappaletta vääriä.

Kaikkiaan on tähän asti Suomen Pankkiin jätetty tällaisia vääriä seteleitä 385 kappaletta. Vanhamallisia 1000 markan seteleitä on vielä ulkona 22,5 miljoonan markan [9 miljoonan euron] arvosta.