Pihtipudas-koru kuvastaa ikivanhaa pyyntikulttuuria: "Kun on yhteinen päämäärä, niin kyetään tekemään ihan mitä vaan"

Juha Siekkinen, Elina Mäkinen, Paula Tyyskä ja Juhani Krook iloitsevat tänä vuonna lanseeratusta Pihtiputaan Kalevala-korusta. Kuva: Petteri Kivimäki

Pihtipudas-korun kolmiomainen muoto viittaa seudun pyyntikulttuuriin. Kuva: Petteri Kivimäki

Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva noin 4 000 asukkaan Pihtipudas sai tänä vuonna oman Kalevala-korun.

Ratkaisevan panostuksen antoi Pihtipudas-Seura, joka on rahoittanut koruhanketta.

”Pihtipudas-Seura oli sekä luontevin myyjä että rahoittaja tämän tyyppiselle hankkeelle. Myös Pihtiputaan kunnan rooli on ollut merkittävä”, koruhankkeessa keskeisesti mukana ollut Elina Mäkinen Viitasaarelta toteaa.

Pihtipudas-Seuran varapuheenjohtajan Juhani Krookin mukaan ajatus Pihtiputaan kunnan omasta korusta on elänyt jo vuosikymmenten ajan. ”Asiasta on puhuttu pitkään, mutta toden teolla asiat liikahtivat eteenpäin viime vuonna”, Krook kertoo.

Pihtiputaan naapurikunnassa Viitasaarella lanseerattiin viisi vuotta sitten oma Viitasaari-koru.

”Viitasaaren toimintamalli oli esimerkkinä Pihtiputaalle. Siellä koru toteutettiin Kalevala-koruna, ja sitä mahdollisuutta alettiin selvittää myös Pihtipudas-koruun”, Elina Mäkinen sanoo.

Mäkinen tapasi Kalevala-korun asiantuntijoita ja kävi keskusteluja mahdollisuudesta tehdä Pihtipudas-aiheinen Kalevala-koru.

Samoihin aikoihin seudun kivikautinen historia alkoi selkeytyä korun teemaksi. ”Aivan ensimmäinen ajatus oli hyödyntää korussa jotenkin legendaarista Pihtiputaan mummoa. Keskustelut Pihtipudas-Seuran kanssa kääntyivät kuitenkin nopeasti seudun kivikautiseen historiaan ja kampakeraamisiin löydöksiin, joista Kalevala-korukin sitten innostui”, Mäkinen toteaa.

Arkeologiset löydökset osoittavat Pihtiputaalla olleen asutusta jo lähes 10 000 vuoden ajan.

”Pihtipudas-koru on saanut innoituksensa Pihtiputaan Madenevan kivikautiselta asuinpaikalta tehdystä esinelöydöstä”, Juhani Krook kertoo.

Pohjoisniemen Madenevankankaan kaivauksilta löytyi vuonna 1998 vanha, kampakeraamiselle ajalle ajoittuva ruukun reunapala, joka on liitetty sittemmin Kansallismuseon kokoelmiin.

”Nyt samainen reunapala on ikuistettu Kalevala-koruun. Korussa näkyvät kampakeraaminen kuviointi, kuopat sekä kolmiomainen muoto”, Krook esittelee.

Krookin mukaan korun kolmiomuoto korostaa lisäksi paikkakunnalla vanhastaan tuttua pyyntikulttuuria.

Muinaisena aikana Pihtiputaan sijainti oli keskeinen.

”Pihtipudas sijaitsi Muinais-Päijänteen pohjoisrannalla. Tätä kautta laskivat Saimaan, Päijänteen ja Keiteleen vedet. Valuma-alue oli koko Suomen suurin.”

Nykyisen Pihtiputaan maisemaa hallitsevat kolme järveä: Muurasjärvi, Alvajärvi ja Kolima.

Pihtipudas-korun ennakkomyynti käynnistyi viime keväänä.

”Fyysiset korut tulivat myyntiin keskikesällä. Tulevaisuudessa korusarja kasvaa”, yhteistyösuhteita Kalevala-korun suuntaan hoitanut koruasiantuntija Paula Tyyskä Viitasaarelta toteaa.

Tyyskä kiittelee paikallisten aktiivisuutta koruhankkeen eteenpäin viemisessä.

”Varsinkin Pihtipudas-Seuralta tämä on ollut valtava voimannäyte, joka osoittaa pohjoisen Keski-Suomen sitkeyttä. Kun on yhteinen päämäärä, niin kyetään tekemään ihan mitä vaan.”

Pihtipudas-Seuran puheenjohtaja Juha Siekkinen pitää koruprojektia onnistumisena koko paikkakunnalle. ”Tämä sopii voimakoruksi kaikille ja lisää Pihtiputaan tunnettavuutta.”