Vierashuoneet tehtiin ilman perustuksia suoraan metsäkivien päälle – ”Alvar Aalto käytti omia kohteitaan sumeilematta rohkeisiinkin kokeiluihin”

Alvar Aallon suunnittelema Muuratsalon koetalo oli valmistuessaan 1950-luvulla arkkitehtonisesti ainutlaatuinen rakennus koko maailmassa. Kuva: Petteri Kivimäki

Yhteensä kolmeatoista Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta esitetään lisättäviksi Unescon maailmanperintölistalle.

”Prosessi käynnistyi Museoviraston kyselyllä, johon saatiin kansalaisilta ja järjestöiltä noin 60 ehdotusta. Säätiömme ehdotus Aalto-sarjasta otettiin valmistelun lähtökohdaksi”, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoo.

”Kansallisessa maailmanperintöstrategiassa todetaan, että jos Suomi esittää uusia kohteita listalle, tulee niiden olla luontoon tai moderniin arkkitehtuuriin liittyviä. Molemmat ovat Suomen osalta aliedustettuja”, Lindh kertoo.

Esitys toimitetaan Unescon maailmanperintökomitealle ensi tammikuussa. Päätöstä asiassa odotetaan kesällä 2026.

Tällä hetkellä Unescon maailmanperintölistalla ei ole ainuttakaan Suomessa sijaitsevaa Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta. Aallon suunnittelema, Italiassa oleva Venetsian paviljonki on maailmanperintökohde.

”Aallon vaikutus kansainvälisen arkkitehtuurin kehitykseen oli 1900-luvulla erittäin merkittävä. Olemme luottavaisin mielin sen suhteen, että valikoidut kolmetoista kohdetta päätyvät maailmanperintölistalle”, Alvar Aalto -säätiön intendentti Timo Riekko sanoo.

Muuratsalon koetalo edustaa Alvar Aallon arkkitehtuurille ominaista 1950-lukulaista punatiilityyliä. ”Siihen aikaan 1930-luvun funkkis alkoi olla jo menneen talven lumia”, intendentti Timo Riekko toteaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Kolmentoista Aalto-rakennuksen joukossa on kolme jyväskyläläistä kohdetta. Nämä ovat rakennuskokonaisuus Jyväskylän yliopiston kampuksella, Säynätsalon kunnantalo sekä Muuratsalon koetalo.

”Säynätsalon kunnantalo on arkkitehtien keskuudessa yksi Aallon tunnetuimmista ja arvostetuimmista rakennuksista koko maailmassa”, Riekko toteaa.

Kunnantalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja käyttöön se vihittiin vuonna 1952.

Läheisellä Muuratsalon saarella sijaitseva koetalo ammensi paljon vaikutteita Säynätsalon kunnantalosta.

”Muuratsalon koetalo syntyi tavallaan Säynätsalon kunnantalon spin-offina siten, että Alvar ja Elissa viettivät paljon aikaa Säynätsalossa ja ajatus kesäpaikan rakentamisesta Päijänteen rantaan alkoi heitä kiinnostaa”, Tommi Lindh taustoittaa.

Ahlström Oy omisti Muuratsalon saaresta metsää, johon kuului myös paljon ranta-alueita. Aalloilla oli hyvät yhteydet Ahlströmin toimitusjohtaja Harry Gullichseniin, joten tontin etsintä saattoi alkaa ja uudesta kesäpaikasta saatiin pian sopimus aikaan.

”Mitään vastaavaa ei ole rakennettu ennen Muuratsalon koetaloa. Iso patio on rakennuksen keskeinen tila, tavallaan atrium-piha, jota kiertävät kahdelta sivulta makuuhuoneet, kylpyhuone, keittiö ja olohuone parvineen ja ruokailutiloineen”, Lindh kuvailee.

Koetalon olohuone on avara ja valoisa. Rakennuksen muut huoneet ovat pienempiä. Kuva: Petteri Kivimäki

Keskellä patiota on suuri kuoppa tulentekoa varten ja sisällä takka ruokailutilassa.

”Muuratsalon koetalo on myös rakenteellisesti ainutlaatuinen esimerkki koerakentamisesta, jota Aalto käytti omia kohteitaan sumeilematta rohkeisiinkin kokeiluihin. Muuratsalossa on muun muassa vierashuoneet ja savusauna toteutettu ilman valettuja perustuksia suoraan metsäkivien päälle”, Lindh kertoo.

Pation asuinhuoneisiin päin olevat seinät ovat normaalia paksumpia, jotta ne keräävät päivisin auringon lämpöä ja luovuttavat sitä illalla sisälle.

Koetalo rakennettiin vuosina 1952–1954.

Muuratsalon koetalolle ei ole olemassa suoraa tieyhteyttä, vaan sinne kuljetaan metsäpolkua pitkin taikka vesiteitse veneellä.

Muuratsalon koetalo sijaitsee suurjärvi Päijänteen rannalla. Kuva: Petteri Kivimäki

Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo ovat Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

Koetalo on kesäisin ja kunnantalo ympärivuotisesti yleisölle avoin vierailukohde. Alvar Aalto -säätiö järjestää kohteissa opastettuja kierroksia.

Miten merkittävä asia Aallon rakennusten nouseminen Unescon maailmanperintökohteiksi olisi Suomelle, Tommi Lindh?

”Suomen kannalta isoin asia on kansainvälinen näkyvyys. Aalto-brändi on osa Suomen maakuvaa. Pelkästään Keski-Suomi saisi kolme Unesco-tasoista nähtävyyttä nykyisten kahden oheen.”