Työterveyttä edistää hoito, apuvälineet ja tekniikan edistyminen – maidontuottaja kertoo, mikä on helpottanut selkävaivoja parhaiten

Euralainen maidontuottaja Marjut Hakala on parin viikon ajan kokeillut, olisiko ulkoisesta tukirangasta, eli eksoskeletonista, apua selkäkipuihin. Työ parsinavetassa sisältää paljon kumartelua ja kurkottelua.  Kuva: Carolina Husu

Työmenetelmien tarkastelu yhdessä ammattilaisen kanssa voi helpottaa osaa työn yksipuolisesta rasituksesta. Lisäksi tiettyjen lihasryhmien vahvistaminen fysioterapeutin ohjauksessa voi helpottaa. Mikäli näistä ei ole riittävästi apua, saatetaan tarvita esimerkiksi leikkaushoitoa, apuvälineitä ja kortisonipistoksia kipujen hallitsemiseen.

Yksi keino työterveyden edistämiseen on tuotannon automatisoiminen. Etenkin automaattilypsyyn siirtyneet ovat kertoneet muutoksen vaikuttavan positiivisesti työterveyteen, kertoo TTS Työtehoseuran erikoistutkija Janne Karttunen.

Hän muistuttaa, että terveelliset elämäntavat, palauttava liikunta, normaali paino ja tupakoimattomuus ovat myös kaikki tärkeä osa työterveyden rakentamisessa.

Maidontuottaja Marjut Hakalalla on kokemusta pitkäaikaisista työn rasituksesta johtuvista kivuista. Parsinavetassa työhön kuuluu päivittäin paljon kumartelua ja kurkottelua, jotka rasittavat selkää ja olkapäitä.

Euralaisen 54-vuotiaan Hakalan selkä on kipeytynyt työssä iän myötä niin, että liikkeelle pääsy aamuisin on hankalaa.

”Selkä on arka ja jäykkä. Olo helpottaa vähitellen, kun pääsee liikkeelle”, Hakala kertoo. Hän on joutunut käyttämään arjen apuna kipulääkkeitä, mutta vatsa ei tahdo enää kestää niitä.

Selkää on vuosien varrella kuvattu ja apua on etsitty monella tapaa, muun muassa erikoispohjallisista ja kortisonipistoksista. Parhaan avun Hakala on saanut työterveyden kautta fysioterapiasta, missä on keskitytty selkä- ja vatsalihasten vahvistamiseen.

Tuoreimpana keinona kokeilussa on ulkoinen kevennin, eksoskeleton, jonka pitäisi tukea selkää muun muassa nostoissa ja eteenpäin taipuneessa asennossa. Vaatteiden päälle puettava valjaiden tyyppinen apuväline on ollut käytössä vasta pari viikkoa, mutta vaikuttaa lupaavalta.

”Aika arvokas se on, ja kiristysremmit kiinnostavat lehmiä, joten etenkin muutamien yksilöiden kanssa on oltava varovainen”, Hakala sanoo.

Apuvälineen hinta on noin 800 euroa ja se on maahantuojan ensimmäinen vastaava maatalouskäytössä Suomessa.

”Halusin kokeilla, kun kuulin siitä. Toivon että saisin jaksamiseen apua ja se pitäisi mielenkin pirteämpänä. Jatkuva kipu vie voimia töistä, ja sairaslomaa on vaikea saada pidettyä. Viime aikoina olemme miehen kanssa miettineet paljon, jaksammeko me enää tätä vai vaihtaisimmeko emolehmätuotantoon.”

Työtehoseurassa on tapana tarkastella maatalousyrittäjien työtapaturmia ja ammattitauteja muutaman vuoden välein. Parhaillaan käynnissä on ulkoisiin tukirankoihin eli eksoskeletoneihin liittyvä tutkimus, jossa selvitetään niiden soveltuvuutta erilaisten maataloustöiden keventämiseen.

”Muilta toimialoilta julkaistujen tulosten perusteella arvioimme, että tukirangoilla kyetään torjumaan erilaisia tule-ongelmia myös maataloudessa. Haasteena on löytää juuri ne rasittavat työt, joihin tukirangat soveltuvat maataloudessa”, Karttunen kertoo.