Mervi Heikkilän MT:lle kirjoittamassa joulukalenterissa seikkailee myös Sohvi-lammas. ”Sohvin esikuvia minulla on melko monta omassa lampolassani.” Kirppu on yksi lampolan asukkaista. Kuva: Johannes Tervo
MT:n joulukalenteri avautuu: "Hippu ja joulun sydän" on Mervi Heikkilän kirjoittama 24-osainen jatkokuunnelma – "Äänitiedosto saa lopullisen muotonsa perhepiirissä"
”On vallan ihana kirjoittaa joulusta”, kirjailija Mervi Heikkilä sanoo. Tänään avautuva joulukalenteri toteuttaa pitkäaikaisen toiveen.
Mervi Heikkilän kotia koristavat hänen tekemänsä tontut. Kuva: Johannes Tervo”Hippu ja joulun sydän” on kirjailija Mervi Heikkilän kirjoittama 24-osainen jatkokuunnelma, joka julkaistaan MT:n verkossa.
Joulukalenteri toteuttaa Heikkilän pitkäaikaisen toiveen.
”Olen aina halunnut kirjoittaa joulukalenterin. Pienenä rakastin ja vähän pelkäsinkin telkkarin joulukalentereiden tarinoita.”
Omia teoksiaan Heikkilä on lukenut äänikirjoiksi useissakin studioissa. Äänikirjoista kertynyt hyvä palaute innosti joulukalenterinkin kirjoittamiseen, lukemiseen ja äänittämiseen.
Joulukalenterin äänitiedosto saa lopullisen muotonsa perhepiirissä, Heikkilä kertoo. Hänen tyttärensä puoliso Adda Seghier editoi kuunnelman.
Seghier on alan ammattilainen. Mediainsinöörin opinnot ovat loppusuoralla, ja oma Sege Editing -yritys on perustettu. Sen toimiala on elokuvien sekä video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto.
Kun Mervi Heikkilä on äänittänyt lukuosuutensa, Adda Seghierin työ alkaa. Hän luo kuunnelman äänimaailman. Mukaan tulee tehosteita, ja tarinan hahmot saavat äänensä.
Tiedostoa editoidaan lukemiseni jälkeen aika paljon, Heikkilä kertoo.
”Hattua täytyy nuorelle miehelle nostaa, hyvin hän on kestänyt anoppinsa ääntä”, kirjailija kertoo naurua äänessään.
Päähenkilönä joulukalenterissa seikkailee Hippu. Hippu on käynyt tonttukoulua vähän laiskasti eikä meinaa päästä joulutontuksi. Niinpä hän saa suoritettavakseen erityistehtävän. Siinäpä sitä sitten onkin hommaa.
Apunaan Hipulla on Sohvi-lammas, joka on aikamoinen persoona.
Heikkilä kertoo, että Sohvin esikuvia hänellä on melko monta omassa lampolassaan.
”Sohviin jos kehen pätee lampaiden keskuudessa leviävä vanha sanonta: Oma pötsi lähinnä.”
Hippu olisi ehkä toivonut itselleen toisenlaisen avustajan, kirjailija arvioi. ”Mutta aina ei kysytä.”
Uuden kodin työhuoneessaan Mervi Heikkilä on lukenut ja äänittänyt joulukalenterin. Kuva: Johannes Tervo”Tavoitteeni on ollut tehdä hauska ja jännittävä tarina, jota lapsen olisi mielenkiintoista seurata. Kuuntelijoiksi olen ajatellut 5–6-vuotiaita ja siitä ylöspäin alakouluikäisiin.”
Heikkilä muistelee oman lapsuutensa joulukalentereita. ”Usein ne olivat aika jännittäviä. Joitakin ei melkein uskaltanut katsoa.”
On yksilöllistä, kuinka paljon jännitystä lapset haluavat.
”Olen yrittänyt pitää jännityksen aisoissa, jotta pienetkin voisivat joulukalenteria kuunnella.”
Hyvä on, jos lähellä on isä tai äiti tai mummo tai vaari – ylipäätään joku vanhempi. Silloin pieni kuuntelija voi istua turvalliseen syliin, mikäli tarina alkaa tuntua liian pelottavalta.
”Voisin kuvitella, että joulukalenterin kuuntelu sopii myös perheen yhteisiin hetkiin”, Heikkilä sanoo.
Hipun seikkailun seuraaminen ja piparkakkujen teko saattaisivat hyvinkin luontua yhteen.
Mervi Heikkilä on kirjoittanut 18 omaa teosta. Valtaosa hänen tuotannostaan on lasten- ja nuortenkirjoja.
”Lapset ja lastenkirjallisuus ovat minulle ykkösjuttu, lapsiyleisö on tärkein.”
Heikkilän kirjoissa yhdistyvät arki ja fantasia. Hän sanoo mielellään nousevansa arjen yläpuolelle.
”Melkeinpä tekstissä kuin tekstissä on jotakin magiaa mukana. Välillä ollaan kokonaan fantasian puolella ja välillä arkitodellisuudessa, jossa sitten tapahtuu outoja asioita.”
Joskus on sanottu, että lapsille kirjoittava kirjoittaa omalle sisäiselle lapselleen. Voi se niinkin olla, Heikkilä tuumii.
Suomalaista kansanperinnettä hän ihastelee: se on rikas ja upea lähteistö, josta voi ammentaa inspiraatiota.
”Olen kirjoittanut esimerkiksi Louhi-sarjan, joka on tietynlaista tulkintaa Kalevalasta.”
Joulukalenteriinkin Heikkilä on sisällyttänyt aineksia kansanperinteestä.
Kuunnelman kirjoittaminen on ollut jännä juttu, kirjailija sanoo.
Kuunnelma ja kirja ovat kumpikin oma lajinsa.
”On eri asia kirjoittaa korville kuin silmille.”
Kirjan lukija voi halutessaan silmäillä sivuja uudelleen, selata taaksepäin ja kerrata juonen mutkia tai henkilöiden nimiä.
Kuunnelmassa tarina juoksee eteenpäin pysähtymättä, kuuntelijalla ei ole mahdollisuutta tarkistuksiin. Tämä on otettava huomioon kirjoittamisessa.
Joulukalenterin tarina on jatkokertomus, joten kertaamisen osuuttakin on pitänyt pohtia: paljonko tekstiin on sisällytettävä ”Tähän mennessä tapahtunut” -elementtejä.
Tässä tekstit syntyvät. Olohuoneen sohva on mieluisin kirjoituspaikka. Kuva: Johannes TervoKuortaneella asuvalla Heikkilällä ja hänen puolisollaan on takanaan raskas aika, sillä perheen koti paloi elokuussa 2020.
”Se oli rintamamiestalo, jossa ehdimme asua kaksi vuotta. Lopullista syttymissyytä ei ole pystytty varmistamaan. On arvioitu, että palo saattoi saada alkunsa jonkin sähkövian vuoksi.”
On ollut melkoinen vuosi, Heikkilä sanoo.
Silti onneakin oli matkassa.
”Koiraa ja tyttären lemmikkikäärmettä myöten kaikki selvisivät tulipalosta.”
Uusi koti oli muuttovalmis tämän vuoden elokuussa. Taloon rakennetussa työhuoneessa Heikkilä on lukenut ja äänittänyt joulukalenterinkin.
Mervi Heikkilä arvelee, että hän voisi kirjoittaa joulusta vaikka ympäri vuoden – tai ainakin melkein: ”Ehkä kesän helteisimpiä päiviä lukuun ottamatta.”
Mutta kuinka onnistuu jouluisen tarinan teko marraskuisina kumisaapaskelin päivinä, kun sataa sataa lotisee? Silloin, kun kaamos on synkeimmässä vaiheessaan eikä maisema ole lähelläkään idyllisintä joulukuvastoa.
”Sytytän kynttilän ja sukellan tarinan maailmaan. Se vie pois harmaasta arjesta.”
Tykkään joulusta, Heikkilä sanoo.
”Tuntuu, että se on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi.”
Hippu ja joulun sydän -joulukalenterin löydät osoitteesta: mt.fi/joulukalenteri
Lue myös:
MERVI HEIKKILÄ
- Kirjailija, kirjastoammattilainen, filosofian maisteri. Asuu Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella.
- Kirjoittanut 18 omaa kirjaa. Valtaosa tuotannosta on lasten- ja nuortenkirjoja. Kirjoittaa sekä runoja että suorasanaista tekstiä.
- Ensimmäinen teos oli runokirja ”Lupsukieli, ilomieli: Tassulan väen runoja”, joka julkaistiin vuonna 2007.
- Aijalin saaren tarut -trilogia ilmestyi 2018–2019.
- Uusin kirja: Hämärtäjät. Teos ilmestyi lokakuussa 2021.
- Lasten LukuVarkaus -palkinnon voittaja vuonna 2020. Lasten LukuVarkaus -palkintoehdokkaana kolme kertaa.
- Louhen liitto (2015) oli Topelius-palkintoehdokkaana vuonna 2016.
- Kirjoittanut useita teoksia yhdessä muiden kirjailijoiden kanssa. Kummakylä-sarjassa on ilmestynyt kolme kirjaa, jotka Mervi Heikkilä on tehnyt Jussi Matilaisen kanssa.
- Nykyinen työ: Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän kehityspäällikkö.
- Aiemmin työskennellyt 11 vuotta Seinäjoen kaupungin kirjastotoimenjohtajana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
