Opinto-ohjaaja: Nuoria kiinnostaa työelämään tutustuminen maaseudulla, kunhan paikkoja tarjotaan

Yhdeksäsluokkalaiset Jonna Virtanen (vas.) ja Sohvi Sohlberg tutustuivat työelämään syksyllä Kalliorinteen ratsutallilla. Talleilla aiemmin vähemmän aikaa viettänyt Sohlberg ei edes huomannut vaatteisiin tarttuvaa tallin hajua, vaikka siitä kotona huomauteltiinkin. Kuva: Kari Salonen

Vielä viime syksynä isot hevoset saivat Sohvi Sohlbergin jännittyneeksi. Eihän se ihme ole: korkealle kohoavat nelijalkaiset aiheuttavat varmasti pelonsekaista kunnioitusta, jos talli ei ole tuttu paikka.

Tästä huolimatta Sohlberg vastasi myöntävästi, kun hänen ystävänsä Jonna Virtanen pyysi häntä mukaansa työelämään tutustumiseen Keravalla sijaitsevaan Kalliorinteen ratsutalliin loka-marraskuun vaihteeksi.

"Kahden viikon jälkeen en enää pelännyt hevosia", Sohlberg kertoo.

Yhdeksäsluokkalaisten tuusulalaisten työpäivät alkoivat puoli kahdeksalta. Hevosille tarjottiin ruokaa, minkä jälkeen nuoret pukivat niille loimet syksyistä viimaa vastaan. Kun hevoset olivat ulkona, siivottiin karsinat ja talli. Ulkona riitti myös töitä heinäkärryjen täyttämisestä tarhojen siivoamiseen.

"Kyllä siinä kunto kasvoi. Kun oli koko päivän ulkona, illalla väsytti", kertoo Virtanen.

Kahdeksannen luokan tet-viikon Sohlberg vietti Helsingin käräjäoikeudessa, Virtanen puolestaan apteekissa. Tällä kertaa he halusivat ehdottomasti ulkotöihin.

"Yleensä tetit ovat sellaisia, että seistään sisällä eikä tehdä kauheasti mitään. Me halusimme tehdä kaikkea", sanoo Sohlberg.

"Aika menee myös nopeasti, kun on tekemistä", lisää Virtanen.

Kuten monissa muissa yläkouluissa, Sohlbergin ja Virtasen koulussa työelämään tutustuminen eli tet-jakso kestää viikon kahdeksannella ja kaksi viikkoa yhdeksännellä luokalla. Käytännön vaihtelevat kouluittain. Tärkeintä on, että nuoret oppivat käytännössä, millaista käytännön työ on. Monelle tet-harjoittelut ovatkin ensimmäinen kosketus työelämään.

Maatiloilla ja talleilla suoritettavat työelämään tutustumiset eli tet-jaksot eivät ole ainakaan isoissa kaupungeissa kovin yleisiä. Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Jukka Vuorinen Tampereelta arvio, että niihin voisi olla nykyistä enemmän kiinnostusta.

"Viime aikoina on yleistynyt se, että nuoret hakevat paikkoja itse. Varmasti maaseudun tet-jaksoille olisi kysyntää, jos tarjontaa olisi enemmän", Vuorinen sanoo.

Monilla alueilla toimii sähköisiä tet-toreja, joilla työnantajat voivat ilmoittaa vapaista paikoista. Vuorisen mukaan myös 4H-yhdistykset ovat olleet aktiivisia maaseudun tet-paikojen välittäjiä.

Vuorisen mukaan paikoittain kärsitään kroonista pulaa tet-paikoista. Monilla aloilla harjoitteluun pääseminen on todella vaikeaa.

"Esimerkiksi rakennusalalla on työturvallisuusriskejä. Kymmenen vuotta sitten paikkoja oli jonkin verran, nyt ei enää niin paljon", Vuorinen sanoo.

Maatilojenkin töissä pitää pohtia työturvallisuutta, mutta myös pitkät etäisyydet vaikeuttavat ajokortittomien yläkoululaisten hakeutumista tet-jaksolle maaseudulle.

Seitsemän kilometriä Mikkelin keskustasta sijaitsevassa Tertin kartanossa on vuosittain useita tet-harjoittelijoita. Matkat hoituvat esimerkiksi vanhempien kyydillä. Maatilamatkailun palveluita tarjoavan kartanon johtaja Heli Pöyry pitää nuorten intoa lähteä kauemmaksikin hyvänä piirteenä.

"Sama juttu on edessä vanhempana työnhaussa. Työn perässä saatetaan muuttaa eri kaupunkiin, ja jopa elämäntyyli saattaa muuttua totutusta", Pöyry sanoo.

Nurmeslainen maitotilallinen Kalle Myllynen opasti viitisen vuotta sitten oman kylän yläkoululaista keväisessä tet-harjoittelussa.

"Hän oli kiinnostunut konepuolesta. Teimme traktorihuoltoa ja ajoimme traktorilla sekä kaivurilla", Myllynen muistelee.

Talvella Myllysen tilalla on tarjolla enemmän karjanhuoltoon keskittyviä tehtäviä, mutta silloinkin työt valikoidaan harjoittelijan kiinnostuksen mukaan.

"Jos nuori pelkää eläimiä, niin totutellaan siihen millaista on työskennellä isojen eläinten kanssa, mitä vaaroja siihen liittyy ja mitä pitää ottaa huomioon. Vaikkapa hevostaustalla pystyy jo enemmän keskittymään eläinten ruokintaan."

Jos nuorella vain on halua, pääsee hän Myllysen puolesta vaikka kokeilemaan lehmän lypsämistä.

Nuoren kannalta tet tarjoaa parhaassa tapauksessa portin työelämään.

"Tämä kaveri, joka oli meillä tetissä, on ollut minulla jälkikäteen konehommissa. Tällä hetkellä hän on töissä traktorikuskina eri tiloilla", Myllynen sanoo.