SOK:n Krookin mukaan kauppa ei voi tinkiä pienestä katteestaan ‒ hintojen nousu valuu viiveellä tuottajille

Hannu Krook nauttii työstään täysin rinnoin. "Meillä on valtavan kyvykäs organisaatio ja fiksua porukkaa. Pääsen kuulemaan paljon asioita korkealta lentokorkeudelta. En toista näin mielenkiintoista työtä osaisi kuvitellakaan." Kuva: Jarkko Sirkiä

Maatilojen kannattavuuskriisi on saanut monet vaatimaan, että kauppa tinkisi omista katteistaan ja nostaisi hintoja, jotta tuottajatkin saisivat kunnon osuuden.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan SOK:n pääjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle Hannu Krookille vaatimus on tuttuakin tutumpi. Alkuvuodesta hinnat ovat nousseet maailmantilanteen takia ja nyt neuvotteluja käydään kevään ja kesän hankintahinnoista. Krook vakuuttaa kaupan ja teollisuuden keskustelleen, miten varmistetaan myös tuottajahintojen nousu.

"Kuluttajilta on tullut ensimmäisiä viestejä suoraan meiliini, että hinnat ovat nousseet. Kestää kuitenkin aikansa, että hinnannousu valuu myös tuottajan pussiin."

Osuuskaupalla ei Krookin mukaan juuri ole mahdollisuuksia karsia omastaan, sillä kate on jo hyvin pieni. Päivittäistavaroiden myynnissä liikevoitto vaihtelee 1–4 prosentin välillä.

"Eurosta jää kaupalle sentistä neljään senttiä", Krook selventää.

Osuuskaupalla on vastuu paitsi pitää asiakasomistajansa tyytyväisinä, myös tehdä sen verran tulosta, että se voi jatkossakin investoida muun muassa kasvavaan verkkokauppaan ja uusiutuvaan energiaan.

Krookin mukaan S-ryhmä investoi viime vuonna Suomeen liki miljardi euroa. "Sillä saadaan työtä ja hyvinvointia."

Ketjun myymästä ruuasta 80 prosenttia on kotimaista. Kuluttajat ovat siis valmiita maksamaan kotimaisuudesta.

Tässä yhteydessä Krook haluaa kumota yhden harhaluulon: Kaupan omista tuotemerkeistä ei makseta tuottajille sen vähempää kuin muista brändituotteista. Välttelemällä kaupan merkkejä ei siis pysty takaamaan tuottajille parempia tuloja.

"Ostaessaan raaka-aineita tuottajilta elintarviketeollisuus ei tee eroa sille, meneekö tietty vilja-, maito- tai lihakilo brändituotteeseen vaiko kaupan omaan tuotemerkkiin."

Hintojen nostamisesta puhuttaessa kolikon kääntöpuolella ovat inflaatio ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen.

S-ryhmällä on 2,5 miljoonaa asiakasomistajaa, joista iso osa on kireällä oman taloutensa kanssa. Niin polttoaine, sähkö kuin ruokakin ovat kallistuneet.

Krookin mielestä Suomessa pitäisi kenties keventää hyödykkeiden verotusta ja joitakin ilmastotavoitteita. Elintarvikkeiden hinnoista noin 45 prosenttia muodostuu veroista ja bensan sekä dieselin hintoja nostaa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, jota hallitus tosin viime viikolla määräaikaisesti alensi.

"Nyt on ilmassa liikaa palloja, jotka kaikki rapauttavat ostovoimaa."

Maatilojen konkursseista ei iloitse kukaan. Krook kuitenkin muistuttaa, että konkursseja tapahtuu kaikilla elämänaloilla markkinatalouden vallitessa.

Toki kotimainen ruuantuotanto on huoltovarmuuden kannalta keskeistä ja siihen liittyy monenlaisia arvokysymyksiä. Onneksi päättäjät ovat avanneet valtion kirstua tuottajien auttamiseksi.

Krook näkee, että maatilojen koon suureneminen on väistämätöntä.

"Koko ja leveämmät hartiat auttavat, jos on huonoja satokausia ja kriisejä, kuten nyt sota Euroopassa."

Pienten tilojen puolestaan kannattaa erikoistua.

Krook kertoo kokemuksistaan operaattoribisneksessä. Aikoinaan Suomi oli täynnä pieniä puhelinosuuskuntia, joissa tehtiin paikallisia ratkaisuja ja puhelut olivat kalliita. Sitten osuuskunnat alkoivat yhdistymään, syntyi yrityksiä ja taloihin alettiin vetää laajakaistoja.

"Nykyään Suomessa on kolme äärimmäisen tehokasta operaattoria ja hintataso eurooppalaisittain matala."

Vertauksesta tulee väistämättä mieleen kaupan kolme jättiläistä: S-ryhmä hallitsee alaa 46 prosentin markkinaosuudellaan, Kesko tulee hyvänä kakkosena 37 prosentin osuudellaan ja perässä kipittää Lidl liki kymmeneksen osuudellaan.

Suomen maatilat tuskin yhdistyvät kolmeksi suureksi.

"Alkutuotanto on luonteeltaan erilaista. On ajateltava esimerkiksi tautiriskejä ja sitä, että maaseutu pysyy asutettuna."

SOK:lla ei ole suunnitteilla kampanjaa, jossa kuluttajat voisivat maksaa elintarvikkeista vapaaehtoisesti lisähintaa tukeakseen kotimaan tuottajia. Kilpailija Keskolla on myynnissä korkeammin hinnoiteltuja Tuottajalle kiitos -tuotteita.

"Johtavilta elintarvikealan yrityksiltä on tullut selkeä viesti, ettei se olisi oikeankaltainen toimenpide akuutin kriisin hoidossa."

Krookin mielestä vastuu viljelijöiden akuutista tukemisesta on ennen kaikkea yhteiskunnalla. Hän kohdistaisi tukea etenkin nuorten pyörittämille ja investointeja tehneille tiloille.

Kauppa hoitaa oman osansa neuvottelemalla teollisuuden kanssa, miten hinnankorotukset valuvat tuottajille asti.

"Toki olemme avoimia myös uusille ehdotuksille."

Venäjän hyökkäys Ukrainaan heitti kapuloita myös SOK:n rattaisiin. Venäjän puolella sijainneet 16 Prismaa on nyt myyty tyhjiksi muovipusseja ja henkareita myöten. Venäjältä vetäytymisen hinta ei ole Krookin mukaan vielä selvillä.

Suomessa hän kantaa huolta S-ryhmän venäläistaustaisista työntekijöistä. Heille pitää suoda työskentelyrauha, eikä sorsia taustansa takia.

Vuoden alusta Krook on johtanut myös Kaupan liiton hallitusta, joka koostuu paristakymmenestä kaupan aloja edustavasta henkilöstä. Krook pitää pestiä erinomaisena näköalapaikkana. Korona-aikana esimerkiksi muoti- ja kosmetiikka-alalla on mennyt heikosti, kun taas harrastus- ja ulkoiluvälineiden kauppa kukoistaa.

Maataloustuottajien asemasta siellä ei ole juuri puhuttu, vaan esimerkiksi alkoholi- ja lääkelainsäädännöstä. Kaupat haluaisivat lailla säännellyt tuotteet omiin hyllyihinsä. Siten saatavuus paranisi ja kuluttajien elämä helpottuisi.

Krook kehottaa usein alaisiaan vetämään rajan työ- ja vapaa-ajalle. Itse hän ei sitä kuitenkaan pysty tekemään. Kuva: Jarkko Sirkiä

Historiallisista perinnesyistä SOK:n pääjohtaja on samalla hallituksen puheenjohtaja. Mikään yksinvaltias Krook ei kuitenkaan ole vaan työskentelee hallintoneuvoston valvovan silmän alla.

"Asetelma on toiminut hyvin, kun katsoo erinomaisia tuloksia taaksepäin."

Krook kehottaa usein alaisiaan vetämään rajan työ- ja vapaa-ajalle. Itse hän ei sitä kuitenkaan pysty tekemään.

"Asiat hoidetaan, kun ne pitää hoitaa."

Avain jaksamiseen on tyhjien päivien merkkaaminen kalenteriin.

"Aivot tarvitsevat lepoa, liikuntaa ja inspiraatiota."

Rentoutuakseen Krook lenkkeilee ja pelaa tennistä, golfia ja jääkiekkoa Tuusulan Veivareissa.

Jäillä hän on viihtynyt jo 50 vuotta.

"Pelaan alle 60-vuotiaiden junnuporukassa. Seniorit ovat yli kuusikymppisiä."

Krook on kasvanut ja elänyt Nurmijärvellä. Kuortaneella hän on saanut ajaa ensimmäistä kertaa traktoria heinäpellolla.

Suomen kolkat ovat tulleet tutuiksi työn kautta. Viime vuonna Krook kiersi kaikki maan alueosuuskaupat, joita on yhteensä 19.

Kuluttajana Krook pitää itseään tavallisena. Kauppaan astuessaan hän pullottaa ensimmäiseksi mehukoneesta appelsiinimehua. Sitten ostoskoriin nousee banaaneja ja muita hedelmiä. Ne ovatkin yleensä ainoita ulkomaisia valintoja. Leipäosastolla kestosuosikki on paistopisteen rouhepellavaleipä.

Kalat hän pyytää itse. "Vähän liian vähiin ovat kalapäivät jääneet."

Kasvisruuan osuutta Krook on lisännyt. Viime vuoden lopulla hän joutui sydänleikkaukseen, mikä on pistänyt miettimään valintoja. Nukkuminen ja hyvin syöminen ovat olleet tärkeitä asioita jo pidempään.

"Yhden elämäntapamuutoksen tein, kun ostin kotiin juoksumaton. Usein katsomme telkkaria niin, että vaimo on sohvalla ja minä juoksumatolla."