Miksi Yle Areenan video on aluksi sumea ja sitten kirkastuu? Tässä vastaus
Koronapandemia on kasvattanut suoratoistopalveluiden tilaajamääriä. Alle 45-vuotiaat katsoivat viime vuonna jo enemmän suoratoistopalveluita kuin perinteistä tv:tä.
Suoratoistopalvelut toimivat adaptiivisella videontoistotekniikalla eli kuvan laatu sopeutuu laajakaistan nopeuteen. Kuva: Jarkko SirkiäTV:n katselu jakautuu selvästi. Suoratoistopalveluiden käyttö kasvaa.
Alle 45-vuotiaat katsoivat viime vuonna jo enemmän suoratoistopalveluita kuin perinteistä lineaari-tv:tä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämä selvitys kertoo. Selvityksen mukaan alle 45-vuotiailla lineaari-tv:n katselu jäi viime lokakuussa 46 prosenttiin ja suoratoistopalveluiden katselu nousi 54 prosenttiin.
Vielä viime keväänä kokonaiskatseluaika jakautui tasaisesti. Vuonna 2014 nettikatselun osuus oli 22 prosenttia.
Raja kulkee 45-vuotiaissa. Ei siis teineissä tai varhaiskeski-ikäisissä, vaan tukevasti keski-ikäisissä tv:n katsojissa.
Suomessa maksullisten kanavapakettien tilaaminen oli pitkään vähäistä suhteessa moneen muuhun maahan, esimerkiksi Ruotsiin, DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Mikko Saarentaus kertoo.
Koronapandemia ja kotona vietetyn ajan lisääntyminen ovat muuttaneet tilannetta. "Viimeisen 2–3 vuoden aikana suoratoistopalveluiden tilaajamäärät ovat kasvaneet."
Maksullisista suoratoistopalveluista Netflix on suosituin, kertoo DNA:n viime keväänä teettämä tutkimus. Viimeisen vuoden aikana sitä on käyttänyt 64 prosenttia vastaajista ja 83 prosenttia alle 35-vuotiaista. Seuraavina tulevat C More ja Ruutu+.
Maksuttomista palveluista Yle Areena peittoaa suosiossa jopa YouTuben.
Kyselyn mukaan viidesosalla suomalaisista on käytössään vähintään kolme maksullista palvelua. Vastaajista 37 prosenttia kertoi vaihtavansa palvelua alle kolmen kuukauden välein.
Suosikkia kysyttäessä nuoret nimeävät YouTuben, nuoret aikuiset Netflixin ja vanhemmat Yle Areenan.
Suoratoisto on nuoremmilla osa arkea. Koko väestön tasolla muutos on vähäisempää.
Suoratoistopalvelujen katseluosuus on noussut vuoden 2014 neljästä prosentista 12 prosenttiin 45 vuotta täyttäneillä. Perinteisen tv:n katselun osuus on pienentynyt 96 prosentista 88 prosenttiin.
"Vanhemmalla väellä perinteisen tv:n katsominen on opittu tapa. Eläkeläisillä on aikaa katsoa tv:tä, se rytmittää elämää", Saarentaus sanoo.
Nuoret aikuiset katsovat tv:tä, kun siihen on aikaa. Suoratoisto ei ole sidottu aikaan eikä laitteeseen.
"Tulevaisuus on tv:n katselun, joka ei ole aikaan sidottu. Suoratoistopalvelut lisäävät suosiotaan, tavallinen tv on jäämässä paitsioon."
Tietyt ohjelmat halutaan katsoa livenä: esimerkiksi urheilukisat, itsenäisyyspäivän Linnan juhlat ja Tanssii tähtien kanssa, johon kuuluu olennaisena osana äänestys ohjelman aikana, Saarentaus luettelee.
Uudet ja entistä tehokkaammat älytelevisiot sekä nopeammat laajakaistaverkot vauhdittavat tv-katselun murrosta.
Viime vuoden alussa nopea, vähintään 100 Mbit/s -yhteyden mahdollistava kiinteä laajakaistaverkko oli saatavilla noin 65 prosentilla suomalaisista.
Valokuituverkon saatavuuden piirissä oli tuolloin 40 prosenttia väestöstä. 100 Mbit/s -nopeuden mahdollistavat 4G-verkot kattoivat syyskuun 2021 lopussa 93 prosenttia suomalaisista ja vastaavan 5G-verkon peitto oli 78 prosenttia.
"5G:n väestöpeitto on iso, se keskittyy väestökeskittymiin", kertoo erityisasiantuntija Tiina Aaltonen Traficomilta.
"Videon katseluun ei tarvita sataa megaa, vähemmälläkin näkee videoita. Mobiililaajakaista riittää", Aaltonen kertoo.
"Mobiililaajakaista toimii miltei koko maassa. Yksittäistapauksissa on ongelmia. Niitä ratkotaan ulkoantennilla", Saarentaus kertoo.
Kaikki suoratoistopalvelut toimivat adaptiivisella videontoistotekniikalla, eli kuvan laatu sopeutuu laajakaistan nopeuteen. Tämän takia esimerkiksi Yle Areenassa videon kuva on aluksi pari sekuntia sumea, sitten kirkastuu.
Oikein hyvällä laajakaistalla kuvan laatu on 4K tai UHD eli ultrateräväpiirto. Hitaammalla verkolla kuvan laaduksi tulee HD eli teräväpiirto, vielä hitaammalla yhteydellä tavallinen eli SD-kuva.
"Vaikka laajakaista olisi huonompi, ainakin jonkinlaista kuvaa näkee", kertoo Saarentaus.
Lähivuosien HD-siirtymän odotetaan Traficomin mukaan lisäävän suoratoistopalveluiden katselua vanhemmissakin ikäryhmissä.
Lähes kaikki uudet myynnissä olevat televisiot ovat nykyisin älytelevisioita, joista voi nettiyhteyden avulla katsoa myös useita suoratoistopalveluja. Uudet älytelevisiot sisältävät myös HD-virittimen.
HD-siirtymän aikataulu on vielä auki. Tv-ala päättää yhdessä, milloin SD-kanavista eli tavallisella kuvanlaadulla jaettavista tv-kanavista luovutaan. Sen jälkeen käyttöön jäävät HD- eli teräväpiirtokanavat.
"Kaapeliverkossa noin 90 prosentilla ja antenniverkossa vajaalla 80 prosentilla kotitalouksista on HD-laite", Saarentaus kertoo.
Ensiaskel siirtymää kohti otettiin, kun kaapeliverkossa teräväpiirtokanavat siirrettiin ensimmäisille kanavapaikoille elokuussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


