Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Timo Kalevi Forss jutteli kirjansa kohteen Gösta Sundqvistin kanssa vain kerran korttelikaupassa ‒ vaimo lähetti Leevien johtohahmon ostamaan artisokkaa, mutta vihanneshyllyllä tuli tenkkapoo

    Leevi and the Leavingsin elossa olevat muusikot valottavat Timo Kalevi Forsin tietokirjassa huippusuositun yhtyeen taivalta.
    Vasemmalla Leevi and the Leavings (Karastie, Paananen, Sundqvist ja Leivo) villin lännen tunnelmissa nummelalaisella hiekkakuopalla vuonna 1981. Oikealla Johanneksen Dynamon pelipaidat ja kastimerkit edustivat Leavings-tyyliä vuonna 1995 (Niklas Nylund, Risto Paananen, Gösta Sundqvist ja Juha Karastie.
    Vasemmalla Leevi and the Leavings (Karastie, Paananen, Sundqvist ja Leivo) villin lännen tunnelmissa nummelalaisella hiekkakuopalla vuonna 1981. Oikealla Johanneksen Dynamon pelipaidat ja kastimerkit edustivat Leavings-tyyliä vuonna 1995 (Niklas Nylund, Risto Paananen, Gösta Sundqvist ja Juha Karastie. Kuva: Universal

    Leevi and the Leavingsista on julkaistu uusi tietokirja. Gösta Sundqvistin (1957–2003) johtama omintakeinen suomirockyhtye ei käynyt koskaan keikoilla, mutta jäi lukuisilla hiteillään pysyvästi suomalaisen populaarimusiikin historiaan.

    Timo Kalevi Forss teki läpimurtonsa tietokirjailijana Gösta Sundgvistin elämäkerralla. Vuonna 2017 julkaistua kirjaa on myyty peräti 26 000 kappaletta. Leevi and the Leavings – Hittitehtaan tarina on luonteva jatko-osa.

    Tällä kertaa ääneen pääsevät Sundqvistin lisäksi myös Leevi and the Leavings -yhtyeen luottomuusikot, Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund. He kertovat muistonsa klassikkobiisien takaa ja paljastavat millaista oli työskennellä Göstan kaltaisen luovan hullun kanssa.

    Verkkareihin pukeutunut Gösta Sundqvist oli tuttu näky Helsingin divareissa ja levykaupoissa. Timo Kalevi Forss pääsi juttelemaan muusikon kanssa vain yhden kerran Valintatalossa. Vaimo oli lähettänyt Göstan ostamaan korttelikaupasta artisokkaa.

    "Gösta ei tiennyt, onko kyse maa- vai latva-artisokasta. Se kiroili ja puhui aiheesta vuolaasti kassajonossa. Kohtaaminen muistutti radion Koe-eläinpuiston sketsiä. En arvannut, että tekisin vuosia myöhemmin kirjan samasta kaverista", Forss sanoo.

    Leevi and the Leavingsin elossa olevia jäseniä Forss jututti, kun levy-yhtiö Svart pyysi kirjoittamaan kansitekstit yhtyeen vinyylialbumien uudelleenjulkaisuihin.

    "Kuuntelimme Niklas Nylundin, "Rife" Paanasen ja "Juppe" Karastien kanssa kaikki Leevi and the Leavingsin albumit biisi biisiltä. Se oli levy-yhtiön ehdottama metodi. Tämä kirja on laajennettu versio jätkien haastatteluista."

    Forss halusi teokseen mukaan myös Gösta Sundqvistin äänen. Hän sai käsiinsä miehen radio-, televisio- ja lehtihaastatteluita, joita ei ole julkaistu missään ilmestymisensä jälkeen.

    Gösta kieltäytyi kokonaan haastatteluista vuoden 1996 jälkeen. Aiemmin hän promosi lehtijutuissa jalkapalloseuraansa Johanneksen Dynamoa, mutta vetäytyi sittemmin Atlantikseksi fuusioituneesta seurasta.

    Forssin mielestä Sundqvistille iski vauhtisokeus, kun Keskiviikko, 40 ensimmäistä hittiä -kokoelma (1997) menestyi niin hyvin. Käärmenäyttely-albumilla (1996) oli vielä Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, mutta sitten hittiputki katkesi.

    "Gösta aiheutti itselleen ongelmia jääräpäisellä asenteellaan. Loppuvuosinaan hän haki väkisin hittiä muun muassa ryöstöviljelemällä härskejä juttuja ja kertomalla homovitsejä."

    Sundqvistin työmäärä oli Forssin mukaan järjetön. Hän kuoli sydänkohtaukseen shokeeraavasti vain 46-vuotiaana.

    Leevi and the Leavingsin tuotannossa riittää edelleen paljon ammennettavaa. Yksittäisistä albumeista Forss arvostaa eniten Häntä koipien välissä - (1988) ja Rakkauden planeetta -levyjä (1995).

    Vähälle huomiolle jääneeksi helmeksi Forss nostaa Pihlajankukan, joka on vankilakundin kuvaus rakkaudesta. Leevin isoista hiteistä hän pitää erityisesti Jos Helsinki on kaunis -biisistä.

    "Rappioalkoholisti näkee pääkaupungin kauniina pienen nousuhumalaisen hetken, kun lunta sataa. Laulusta tulee samanlainen fiilis kuin Pieni tulitikkutyttö -sadusta. Tulitikkutyttö ehtii nähdä paratiisin ennen kuin kuolee pakkaseen."

    Forssin mukaan Gösta Sundqvist pystyi parhaimmillaan kirjoittamaan popklassikoita, joissa on samaa ajattomuutta kuin Anton Tšehovin novelleissa. Hänellä oli selvästi myötätuntoa marginaalissa eläviä kohtaan. Siitä kertoo esimerkiksi hitti Poika nimeltä Päivi.

    Tarkkanäköinen lauluntekijä teki oivaltavia tekstejä maaseudun ja pikkukaupunkien elämästä, vaikka eli koko elämänsä pääkaupunkiseudulla.

    Metsästysreissuilla hän kyllä vieraili Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Onnistuneen jahtipäivän päätteeksi Gösta Sundqvist saattoi jopa ottaa yhden keskioluen – normaalisti hän ei alkoholia käyttänyt.

    Sundqvist ei astunut koskaan Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä ei estänyt häntä tekemästä lauluja vaikkapa Thaimaasta tai Turkmenistanista.

    "Gösta oli hirveän sosiaalinen ihminen. Jos joku kertoi käyneensä ulkomailla, hän piti tunnin kuulustelun aiheesta. Myös futisjoukkueen pukukopissa kerrotut tarinat saattoivat siirtyä sanasta sanaan Leevi and The Leavingsin kappaleisiin", Forss sanoo.

    Timo Kalevi Forss kirjoitti menestyneen elämäkerran Gösta Sundqvistista vuonna 2017. Uusin kirja Leevi and the Leavings - Hittitehtaan tarina on sille luontevaa jatkoa.
    Timo Kalevi Forss kirjoitti menestyneen elämäkerran Gösta Sundqvistista vuonna 2017. Uusin kirja Leevi and the Leavings - Hittitehtaan tarina on sille luontevaa jatkoa. Kuva: Universal/Tommi Tukiainen ja Toni Härkönen

    Gösta Sundqvistista muodostuu hyvin ristiriitainen kuva. Lehtien palstoilla hän haukkui kärkkäästi kaikki kollegat, ja erityisesti piruilun kohteena oli Juice Leskinen. Vuoden 1981 euroviisukarsinnat olivat ainoa kerta, jolloin Sundqvist ja Leskinen tapasivat.

    "Juice oli kännissä karsinnoissa. Kurinalaisuuteen tottunut Gösta ei arvostanut muita artisteja häiritsevää örvellystä", Forss arvelee.

    Yhtyekavereitaan Gösta tapasi lähinnä levystudiossa. Yleensä bändin jäsenet soittivat pohjia ilman tietoa melodiasta, sanoista puhumattakaan.

    "Sundqvist ei ottanut studiossa neuvoja vastaan. Hän saattoi suuttua, jos joku ehdotti uutta ottoa. Gösta oli loistava laulaja. Hänet tunnetaan lakonisesta jokamiehen äänestään, joka on yksi avain yhtyeen suosioon."

    Leevi and the Leavingsin tuotanto on kestänyt kiitettävästi aikaa. Bändin vaikutus näkyy nykyartisteista esimerkiksi Maustetyttöjen, Vesalan ja Arttu Wiskarin musiikissa, Forss muistuttaa.

    Göstan itsepintaisuus keikkailemattomuudessa teki bändistä mystisen. Risto Paanasen, Juha Karastien ja Niklas Nylundin muodostama Leavings-orkesteri keikkailee nykyään aktiivisesti. Solisteina ovat vuorotelleet Jarkko Martikainen, Jouni Hynynen ja Siiri Nordin.

    "Yhtyeen jätkät eivät olleet aikanaan julkkiksia. Kun Rife ja kumppanit nousivat ensimmäistä kertaa kuusikymppisinä täyden Tavastian lavalle, se oli heille todellista herkkua."

    Timo Kalevi Forss, Leevi and the Leavings – Hittitehtaan tarina, Like Kustannus 2022, 288 sivua. Äänikirjan lukee Jukka Pitkänen.