Porvariston riisipuurosta tuli koko kansan jouluherkku — monilla pyhien perinteillä on Suomessa pitkä historia

Joululaulut ja -virret ovat tärkeä osa joulunviettoa. Kuvassa Vox Aurea -kuoro esiintyy Kauneimmat Joululaulut -konsertissa Taulumäen kirkossa Jyväskylässä. Kuva: Petteri Kivimäki

Riisipuuroa löytyi alkujaan vain porvariston ruoka­pöydistä. Hiljalleen riisin hinta halpeni, ja siitä tuli koko kansan herkku. Kuva: Jaana Kankaanpää

Joulun perinteet kestävät aikaa

Suomalainen joulu pitää sisällään monia perinteitä ja pinttyneitä tapoja. Riisipuuron syönti, joululaulut ja joulurauhan julistus ovat kaikki keskeisessä osassa pyhien vietossa.

Jouluaamu alkaa monessa kodissa joulupuurolla. Riisipuuron asema talven ykkösherkkuna on ollut jo vuosikausia vakaalla pohjalla. Riisipuuro ei kuitenkaan ole se alkuperäinen joulupuuro. Alkujaan pyhinä herkuteltiin ohrapuurolla.

”1800-luvulla joulupuuro oli yksi kaikkein keskeisimmistä jouluruuista kinkun ja lipeäkalan ohella”, kertoo historiantutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta.

Riisipuuroon resepti on mitä todennäköisimmin Pohjoismaista alkuperää. Ruotsalaisen keittokirjailija Cajsa Wargin vuonna 1755 julkaisemaa keittokirjaa Hjelpreda i Hushållningen För Unga Fruentimber käytettiin 1700-luvun jälkipuolella varakkaissa suomalaiskodeissa. Siinä ei ollut ohjetta riisipuuroon, mutta ohje riisiryynivelliin löytyi. Se valmistettiin samaan tapaan kuin riisipuuro vielä nykyäänkin.

Kaikilla riisipuuroon ei ollut varaa. 1700-luvulla sitä nautittiin vielä pääasiassa kaupunkien porvariskodeissa.

1800-luvun loppupuolella riisi alkoi olla paikoittain jo sen verran edullista, että riisipuuro alkoi levitä myös tavallisen kansan pariin. Köyhemmissä kodeissa ohrapuuroa syötiin kuitenkin 1900-luvulle asti.

”Vielä 1930-luvulla koulussa nolosteltiin kertoa, että kotona syödään vielä ohrapuuroa. Riisipuurosta tuli suomalaisille todella tavoiteltava herkku, jota syötiin muutenkin kuin jouluna.”

Yhtenä esimerkkinä riisipuuron statuksesta voi nostaa esille Teuvo Pakkalan novellin Syntinen joulupuuro vuodelta 1895. Novellissa orpotyttö Elsa haaveilee jouluna siitä, että hän pääsisi maistamaan riisipuuroa.

Myös riisipuuron mausteena usein toimiva kaneli löysi hyvin pian tiensä suomalaisille puurolautasille. Muun muassa 1800-luvun kauppapuotien asiakirjoista kanelista löytyy jo mainintoja.

”Niiden mukaan esimerkiksi erään papinlesken ostoskoriin päätyi Raahen kaupungissa joulukuun 13. päivänä 1844 viskunoita (kuivattuja luumuja), riisiryynejä, kanelia, kahvia ja siirappia.”

Sota-aikoina riisipuurosta tuli jälleen harvinainen herkku, kun riisin kauppa Suomeen katkesi. Kyllin mukaan riisipulan takia joulupuuro palasikin hetkeksi aikaa juurilleen

”Ihmisiä alettiin muistuttaa siitä, että meiltä löytyy kyllä riisin tilalle hyvää kotimaista ohraa, että tekee välillä ihan hyvääkin sitä syödä”, Kylli sanoo ja naurahtaa.

Aamupuuron nauttimisen jälkeen matka käy kohti kirkkoa, jossa vuodenaikaan sopivasti kaikuvat jouluvirret ja -laulut. Suomalaiset jouluvirret saattavat kuulostaa välillä jopa huvittavan melankolisilta, mutta kirkossa osataan myös iloita esimerkiksi gospelin tahdissa.

Vanhin Suomessa yleisesti esitettävä joululaulu lienee Martti Lutherin kirjoittama jouluvirsi Enkeli taivaan vuodelta 1534. Saksankielisen virren käänsi ensimmäisen kerran suomalaiseen virsikirjaan Hemminki Maskulainen vuonna 1605. Virren ensimmäinen suomennos poikkesi huomattavasti nykyisestä versiosta. Virsi muun muassa alkoi sanoilla ”Enkel' paimenill' puhui sanoill' näill'.

Myöhemmin Elias Lönnrot suomensi virren uudelleen vuonna 1867. Nykyisin käytössä olevan suomennoksen laati Julius Krohn vuoden 1886 virsikirjauudistusta varten.

Keskieurooppalaista alkuperää on myös virsi numero 30 eli tuttavallisemmin Maa on niin kaunis. Laulun sävelmä on peräisin Puolan eteläpuolella sijaitsevalta Sleesian alueelta. Virren on kuitenkin kirjoittanut tanskalainen kirjailija Bernhard Severin Ingemann vuonna 1850. Virren suomensi vuonna 1903 Hilja Haahti.

Kenties tunnetuin suomalainen joululauluperinne on Tiernapojat-laulunäytelmä. Perinteisesti ovelta ovelle esitetyssä näytelmässä seikkailevat kuningas Herodes, murjaanien kuningas, Knihti ja Mänkki. Näytelmässä käydään läpi raamatun vaiheita Jeesuksen syntymän aikoihin.

Mielenkiintoisesti muutoin kristillisten tiernalaulujen joukosta löytyy Venäjän keisari Aleksanteri toista ylistävä kiitoslaulu.

Suomen itsenäisyyden alkuaikoina laulua ei katsottu hyvällä, ja ”Keisari Aleksanteri” haluttiinkin korvata laulussa ”Pohjolan sotasankari Mannerheimilla”. Lopulta Keisari Aleksanteri sai kuitenkin jäädä osaksi laulua.

”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla.”

Joulun voi sanoa virallisesti alkaneen, kun joulurauha on julistettu alkaneeksi Turussa.

Joulurauha on julistettu Turussa lähes katkeamattomana jo 1300-luvulta lähtien. Joulurauha on jäänyt viimeksi julistamatta vuonna 1939 ilmapommitusuhan takia.

Julistuksen nykyisen sisällön kerrotaan perustuvan kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen 1640-luvulta. Julistuksessa kansalaisia kehotetaan rauhoittumaan joulunviettoon. Joulurauhan rikkomisesta uhattiin myös rankaista ankaralla kädellä ja rikkurin saama rangaistus olikin vakavampi kuin arkena. Nykyisin jouluna törttöillyttä sakotetaan normaalin kaavan mukaan

Tavallisesti joulurauhan julistusta saapuu seuraamaan Vanhalle Suurtorille suuri joukko joulunviettäjiä. Tänä vuonna joulurauha julistetaan kuitenkin ilman yleisöä pahenneesta koronatilanteesta johtuen. Televisiosta joulurauhan julistusta on voinut seurata vuodesta 1983 asti. Nykyisin julistuksen seuraaminen onnistuu myös digitaalisesti.

Tänä jouluna joulurauhan julistuksen lukee Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen Brinkkalan talon parvekkeelta, josta joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Joulurauha julistetaan alkaneeksi puoliltapäivin.

Lähteet: Turun kaupunki. Suomen evankelisluterilainen kirkko, virsikirja.fi.