Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kirja-arvostelu: Magnus Rietz vie lukijansa Itämeren ympäri 181 majakalla vieraillen

    Ruotsalaisen Magnus Rietzin kirja Itämeren majakat on järkälemäinen opus, jonka aineiston kerääminen kesti neljä vuotta. Kuvat ovat vaikuttavia ja tekstit hauskoja.
    Vuonna 1884 rakennettu Kolkan majakka sijaitsee Latviassa viiden kilometrin päässä mantereesta keinotekoisella saarella. Latviassa veneitä on vähän, mutta kyyti majakkaa kuvaamaan järjestyi lopulta vuotavalla peltirotiskolla.
    Vuonna 1884 rakennettu Kolkan majakka sijaitsee Latviassa viiden kilometrin päässä mantereesta keinotekoisella saarella. Latviassa veneitä on vähän, mutta kyyti majakkaa kuvaamaan järjestyi lopulta vuotavalla peltirotiskolla. Kuva: Tammi
    Tanskalainen Sprogøn saaren majakka näkyy Ison-Beltin salmen ylittävältä sillalta. Sitä ei ollut helppoa päästä kuvaamaan, sillä moottoritieltä ei sopinut poistua.
    Tanskalainen Sprogøn saaren majakka näkyy Ison-Beltin salmen ylittävältä sillalta. Sitä ei ollut helppoa päästä kuvaamaan, sillä moottoritieltä ei sopinut poistua. Kuva: Tammi

    Majakat ovat kiehtovia. Niin kiehtovia, että ruotsalainen Magnus Rietz päätti vierailla kaikilla Itämeren majakoilla, kuvata ne ja koostaa niistä kirjan. Urakka on vaatinut aikaa, kärsivällisyyttä, rahaa ja joskus pientä lahjontaakin.

    Projekti kesti vuodet 2015–2018. Pienen osan majakoista Rietz oli ehtinyt kuvata jo parina edellisenä vuotena.

    Lopputulos on komea. Itämeren majakat -kirjassa esitellään 181 majakkaa yhdeksästä rantavaltiosta. Jokaisesta majakasta on vähintään yksi valokuva, monista useampi. Osa otoksista on kertakaikkisen upeita.

    Majakat käyvät vuoropuhelua niitä ympäröivän luonnon kanssa. Osa sulautuu maisemaan, osa törröttää paikalla muusta ympäristöstä täysin irrallisina.

    Rietz on pyrkinyt sisälle majakoihin aina, kun se on ollut mahdollista. Myös kuvat komeimmista sisätiloista ovat päässeet mukaan.

    Tekstissä on tarinallinen ote, ja Rietz kertoo hauskoja anekdootteja kuvaustilanteista. Sanaleikkejäkin riittää, ja ainakin osan niistä Iiro Kuuranne on suomentanut onnistuneesti.

    Satunnaiset selvitykset esimerkiksi majakoiden linssistöistä eivät aukea tavislukijalle, mutta tosiharrastajia ne varmasti kiinnostavat. Käy ilmi, että kirjailija vihaa majakoihin entistä useammin asennettuja led-valoja, jotka paitsi ovat kylmän kalseita myös vaikeuttavat etäisyyden arviointia.

    Jokaisesta majakasta kerrotaan sijainti, rakennusvuosi, korkeus ja tieto, voiko majakassa vierailla.

    Suoraan merenpohjaan kiinnitetty kasuunimajakka on ruotsalainen erikoisuus. Nordvalen pantiin paikalleen vuonna 1960, ja se korvasi majakkalaiva Östra Kvarkenin.
    Suoraan merenpohjaan kiinnitetty kasuunimajakka on ruotsalainen erikoisuus. Nordvalen pantiin paikalleen vuonna 1960, ja se korvasi majakkalaiva Östra Kvarkenin. Kuva: Tammi

    Rietz kiertää Itämeren vastapäivään Perämeren pohjukan Malurista aloittaen ja Hailuodon Marjaniemeen päätyen.

    Esiteltävistä majakoista peräti 52 sijaitsee Ruotsissa. Liettuassa majakoita on vähiten, vain kaksi. Suomalaisia majakoita on 22.

    Majakoiden kansalliset erot käyvät nopeasti selviksi.

    Ruotsalainen erikoisuus on kasuunimajakka. Se on merenpohjaan pultattu metallipötkö. Osa kasuunimajakoista on koottu teleskooppimenetelmällä, jossa metallilieriöt ovat olleet kuljetusvaiheessa sisäkkäin, ja vasta lopullisella sijoituspaikalla ne on vedetty hydrauliikan avulla päällekkäin.

    Rietz kuvaa yöpymistä Almagrundetin kasuunimajakassa näin: "Aika pian mieleen hiipii outo tunne, ikään kuin olisi teljettynä sisään johonkin, joka ei ole oikeastaan muuta kuin valtavan suuri putki. Jos haluaa haukata raitista ilmaa, voi avata jämerän rautaoven ja kävellä kapealla parvekkeella majakan runkoa ympäri. -- Merinäköala – toki. Mutta täällä sitä on kyllä liikaa."

    Saksalaisia majakoita yhdistää rakennusmateriaali, joka yleensä on punatiili. Yllättävän monessa niistä on vihkimiseen sopiva tila.

    Venäläiset majakat puolestaan ovat rapistuneita, eikä vierailu niissä ole yleensä mahdollista. Rietz joutui anomaan lupaa turvallisuuspalvelu FSB:ltä, joka myönsi sen vasta, kun kirjailija perusteli esittelevänsä kaikkien muidenkin rantavaltioiden kaikki Itämerellä sijaitsevat majakat.

    Vielä Venäjän majakoitakin vaikeampi kuvattava löytyi kuitenkin Tanskasta Sprogøn saarelta. Majakka näkyy Ison-Beltin salmen ylittävältä sillalta, mutta moottoritieltä ei sovi poistua noin vain. Tanskassa majakoiden kuvaamisen vaikeus liittyy yleensä siihen, että monissa niistä asutaan.

    Siinä missä useimmille tanskalais-, saksalais-, puolalais- ja latvialaismajakoille pääsee autolla, Ruotsissa ja Suomessa merimatka on yleensä välttämätön.

    Dornbuschin majakka pystytettiin vuonna 1884 saksalaiselle Hiddenseen saarelle, joka on suurelta osin valtava hiekkasärkkä. Autoja saarella ei suvaita, mutta majakka kuhisee vierailijoita.
    Dornbuschin majakka pystytettiin vuonna 1884 saksalaiselle Hiddenseen saarelle, joka on suurelta osin valtava hiekkasärkkä. Autoja saarella ei suvaita, mutta majakka kuhisee vierailijoita. Kuva: Tammi

    Itämeren majakat on järkälemäinen kirja, jota on helpointa lukea pöydän ääressä.

    Vaikka ei olisi ollut erityisen kiinnostunut majakoista, tämän kirjan lukemisen jälkeen huomaa haaveilevansa retkistä niille. Rietz tarjoaa vinkkejä siihenkin. Osa majakoista, esimerkiksi suomalainen Bengtskär, on hotellikäytössä. Osaa voi vuokrata käyttöönsä viimeistään sen jälkeen, kun on liittynyt paikalliseen majakkaseuraan.