Seurakunnissa on noussut esille huoli maatalousyrittäjien toimeentulosta ‒ tuottajista on tullut diakoniassa uusi kohderyhmä
Kirkolla ei ole Nato-kantaa. ”Päätösvalta asiassa kuuluu maamme valtiojohdolle”, todetaan piispa Seppo Häkkisen lausunnossa valtioneuvoston ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksista.
Kriisitilanteissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko on viranomaistoimija, ja se huolehtii perustehtävänsä toteuttamisesta kaikissa olosuhteissa. Kirkolla on kyky toimia kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisen avun suunnittelijana, organisoijana ja kanavoijana. Kuva: Johannes TervoKirkon työssä saatu kokemus vahvistaa havainnon siitä, että nyt on erityisen tärkeää huolehtia heikoimmassa asemassa olevista.
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen toteaa näin asiantuntijalausunnossaan, jonka hän on pyynnöstä tehnyt valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutoksia käsittelevästä ajankohtaisselonteosta.
Ajankohtaisena huolena seurakunnissa on noussut esille maatalousyrittäjien toimeentulo: maataloustuottajista on tullut diakoniassa uusi kohderyhmä, tiedotteessa kerrotaan.
”Maatalouden kannattavuuskriisillä on vaikutuksensa myös elintarviketurvaan ja huoltovarmuuteen”, Häkkinen muistuttaa.
Nuorten mielenterveystilanne on huonontunut.
Leipäjonot ovat kasvaneet, ja heikoimmassa asemassa olevien taloustilanteen kriisiherkkyys näkyy kirkon diakonian avustustoiminnassa.
Koronapandemian alettua diakonian taloudellisen avustamisen määrä nousi neljänneksellä 6,6 miljoonasta eurosta 8,4 miljoonaan euroon ja on pysynyt samalla tasolla koko kriisin ajan.
Kirkko hyväksyy aseellisen maanpuolustuksen tilanteissa, joissa kansan itsemääräämisoikeus, demokratia ja ihmisoikeudet ovat uhattuina.
”Tärkeää on, että suomalaiset kantavat vastuun rajojensa ja yhteiskuntajärjestyksensä puolustamisesta viime kädessä itse.”
Kun pahan valta näyttää kasvavan, meidän tehtävämme on vahvistaa toisen maailman ääntä.
Kirkolla ei lausunnon mukaan ole kantaa siihen, tuleeko Suomen liittyä Natoon vai ei.
”Päätösvalta asiassa kuuluu maamme valtiojohdolle.”
”Kirkon tehtävä olla ihmisten tukena säilyy kaikissa olosuhteissa.”
Häkkinen toteaa lausunnossa, että Suomessa tulee edelleen varautua pakolaisten määrän kasvuun. Suomalaisen yhteiskunnan tarpeesta ja kyvystä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita on käytävä keskustelua.
Kirkko toimii myös jo aiemmin yhteiskunnassa kasvanutta vihapuhetta vastaan.
Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen merkitys on Häkkisen mukaan parhaimmillaan siinä, että ne toiminnallaan vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.
”Emme voi ymmärtää sotaa emmekä julmia ja epäinhimillisiä tekoja. Kärsimyksen ongelma jää vaille vastausta. Kun pahan valta näyttää kasvavan, meidän tehtävämme on vahvistaa toisen maailman ääntä. Siinä kuuluu rakkauden ja auttamisen, huolenpidon ja anteeksiantamuksen ääni. Siitä kasvaa toivo ja turva.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
