MT-kysely: Kuusi kymmenestä suomalaisesta pitää kotia, uskontoa ja isänmaata hyvänä pohjana elämälle — nuoristakin puolet jakaa perinteiset arvot

Suomalaisten arvomaailma muuttuu kokonaisuutena hitaammin kuin ehkä yleisesti ajatellaan.

MT:n lokakuussa teettämän gallupin mukaan noin kuusi kymmenestä suomalaisesta on ainakin melko samaa mieltä siitä, että perinteiset arvot, kuten koti, uskonto ja isänmaa, muodostavat hyvän pohjan elämälle.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvista näitä arvoja kannattaa yli 70 prosenttia vastaajista. Yli 64-vuotiaiden joukossa kannatus on yhtä suurta asuinpaikasta riippumatta.

Maaseudun Tulevaisuuden lukijat ovat tuoreen lukijatutkimuksen mukaan erityisen vahvasti perinteisten arvojen kannattajia. Lähes 80 prosenttia lukijoista pitää kotia, uskontoa ja isänmaata hyvänä pohjana elämälle.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares ei pidä kyselyn tulosta yllättävänä.

"Aika lailla näin oletinkin vastausten jakaantuvan. Muutos on hidasta sen takia, että vanhemmissa ikäluokissa tapahtuu konservatiivistumista ja tiettyä kaipuuta menneeseen. Helposti ajatellaan, että nuorempien ikäluokkien pienempi kannatus perinteisille arvoille olisi pysyvää, mutta näin ei välttämättä ole."

Vares huomauttaa myös, että kaikkein nuorimmassa ikäluokassa perinteisten arvojen kannatus on suurempaa kuin 30–44-vuotiaiden parissa.

Puolueiden kannattajia suhtautuminen perinteisiin arvoihin jakaa selvästi.

Koti, uskonto, isänmaa -iskulause liitetään usein kokoomukseen. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen tiivisti kokoomuksen aikanaan kypäräpäisen papin hahmoon.

"Maailmansotien välisen ajan kokoomuslaisissa lehdissä nämä olivat arvot, joita toistettiin itsestään selvinä. 1960-luvulta alkaen ne alkoivat vaikuttaa vanhahtavilta." Siitä huolimatta on Vareksen mielestä pieni yllätys, että kokoomuksen äänestäjistä vain kolmannes on väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

"Historian valossa osuus voisi suurempi. Kokoomus on sittemmin kuitenkin vahvasti kaupungistunut. Jo 1970–80-luvulta asti se on ollut yhtä paljon liberaali- kuin konservatiivipuolue."

Keskustalaiset ovat hyvin vahvasti perinteisten arvojen kannattajia. Puolueen johtajilta ei ole kuitenkaan totuttu koti, uskonto, isänmaa -iskulausetta kuulemaan.

"Keskusta oli toisen maailmansodan jälkeen uuden ulkopolitiikan puolue, mihin tämä tunnuslause ei oikein sopinut." Vares viittaa keskustan rooliin presidentti Urho Kekkosen johtaman idänpolitiikan takuupuolueena. Oikeistolaiseksi ja kansallismieliseksi mielletty tunnus ei sopinut yhteen Neuvostoliitolle ystävällismielisen politiikan kanssa.

Lähihistoriassa koti, uskonto, isänmaa -tunnuslausetta ovat käyttäneet kristillisdemokraatit vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien asenteita selittää Vareksen mukaan oikeiston vastaisuus ja kannattajien keskittyminen kaupunkialueille. SDP:n äänestäjistä puolet sen sijaan allekirjoittaa perinteiset arvot.

"Historiallisesti näitä vieroksuttiin sosiaalidemokraattien parissa, koska oikeisto oli ominut ne. Sittemmin se on tottunut olemaan valtionhoitajapuolue. Puolueen kannattajakunta on ikääntynyttä, mikä osaltaan selittää perinteisten arvojen kannatusta."

Vareksen mukaan keskeinen ero oikeistopopulisteilla ja perinteisillä konservatiiveilla on siinä, että populistit eivät yleensä korosta oman uskonnon merkitystä. Huomiota kohdistetaan usein muiden uskontojen arvosteluun.

Perinteiset konservatiivipuolueet ovat viime vuosina omaksuneet populistisen tyylin esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Vareksen mukaan käynnissä voikin olla konservatiivisuuden "nahanluonti". Suomessa tällaista kehitystä hillitsee kuitenkin monipuoluejärjestelmä. "Esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset kilpailevat osin samoista äänestäjistä".

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri. Siihen vastasi 1 020 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää aiheesta:

MT:n kysely: 60 prosenttia suomalaisista pitää valtion velkaantumisvauhtia liian kovana

MT:n kysely: Liki puolet suomalaisista kieltäisi turkistarhauksen – nuoret, naiset ja vihreät innokkaimpia elinkeinon kieltäjiä