Kahden naisen rakkaustarina kukkii 1930-luvun Suomessa ‒ Anna Englundin kiinnostava romaani pelkistyy kiiltokuvaksi
Lautapalttoo kertoo ruumisarkkuja valmistavasta Elenasta.
Kuva: Jenni Haili / Siltala9.11.202223:00
Anna Englund. Lautapalttoo. 227 sivua. Siltala.
Anna Englundin esikoisteos kertoo Pohjanmaalla hauta-arkkuja valmistavan Elenan ja Helsingin taidepiireissä pyörivän Lydian rakkaustarinan. Kertomus sijoittuu 1930-luvulle.
Tarina alkaa Elenan apen hautajaisista. Toisena kertojana on Manta, Elenan anoppi. Tämän poika ja Elenan aviomies Ilmari jää kirjassa ristiriitaiseksi hahmoksi. Toisaalta hän on humaani ja kiltti, toisaalta aviopuolisoiden on mahdotonta löytää toisiinsa yhteyttä.
Kirjassa kuvaillaan kiinnostavasti arkun valmistuksen vaiheita ja elämää maaseudulla. Elenan ja Mantan elämästä nousevat esiin aviollisten ja romanttisten tunteiden ristiriita sekä läheisyyden vaikeus. Länsisuomalaisen mielenmaiseman kuri ja kristillisyys korostuvat.
Ajankuva jää kuitenkin vajaaksi, kun kirjaa vertaa esimerkiksi Susanna Alakosken Pumpulienkeli -kirjaan. Kun tapahtumat siirtyvät maalaiskylästä Helsinkiin, katoaa tuntuma miltei kokonaan.
Kaupungin ja rikkaan Lydian modernius tuntuvat harhauttavilta. Eikö hänellä todella ole parisuhteelle omia ehtojaan, vaan ajatukset osuvat yksin täysin eri taustasta tulevan Elenan kanssa?
Myös vuodenaikoja kuvaavat pajunkissat, juhannusruusut ja omenat tuntuvat heiluvan paikoillaan. Tarinan vuodenrytmi liikkui mielessäni eri tahtiin kuin nämä vuodenaikojen symbolit esiintyivät sivuilla.
Tarina pelkistyy harmillisesti loppuuan kohti kaksiulotteiseksi kiiltokuvaksi, jonka kuvista tulevat mieleen romanttiset komediat. Toisaalta vierastan usein historiallisten romaanien ylitsevuotavaa kurjuutta, joten Lautapalttoo tarjoaa siihen mukavaa vaihtelua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
