Elämme kovia aikoja, Aku hyvä! – Suomalaisten rakastaman Aku Ankka -lehden levikki on romahtanut vuosikymmenessä

1950-luvun alussa Pohjolaan rantautunut Aku Ankka on ollut vuosikymmenet Suomessa yhtä iso instituutio kuin pullakahvit. Kuva: Carolina Husu

”Emme tiedä mitään, mitä emme tiedä Aku Ankasta”, sanoi lehden edesmennyt päätoimittaja Markku Kivekäs.

1950-luvun alussa Pohjolaan rantautunut Aku Ankka on ollut vuosikymmenet Suomessa yhtä iso instituutio kuin pullakahvit. Suurimmat Ankka-piirtäjät Carl Barks ja Don Rosa vertautuvat taiteilijoina samaan kastiin Chaplinin, Sibeliuksen ja Dostojevskin kanssa.

Aku Ankan vaikutus suomen kieleen on todennäköisesti syvempi kuin missään kulttuurissa. Nykyisessä kansallislajissamme jääkiekossa ärsyttävän onnekkaat ruotsalaiset ovat esimerkiksi Hannu Hanhia.

Punk-yhtye Klamydia meni niin pitkälle, että rangaistuksena oli laulussa kuolema, jos postinkantaja ei kanna ajoissa Aku Ankka -lehteä kotiin.

Aku Ankka on ollut Suomessa poikkeuksellisen rakastettu lehti, mutta nyt senkin levikki on laskenut kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa. "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä", kuten puhuva koira sanoi Akulle Ankalle Carl Barksin klassisessa kymmensivuisessa.

Akkari saavutti ennätyslevikkinsä niinkin myöhään kuin 2007, jolloin levikki oli 320 000. Uusimpien tutkimusten mukaan Aku Ankan levikki on laskenut jo alle 150 000:nteen.

Katja Kontturi teki ensimmäisen väitöskirjan koko maailmassa Don Rosan Ankka-sarjakuvista vuonna 2014. Hän näkee Aku Ankan levikin tippumisen taustalla suuren piirtäjän puuttumisen, jollainen Barks oli aiemmin ja Rosa 1990-luvun alusta lähtien.

Sanoma on kyllä julkaissut jatkuvasti lehdissä ja kokoomateoksissa Barksin ja Rosan toivesarjoja uusintoina.

"Lukijat näkevät sen rahastuksena. Ihmiset, jotka ovat mahdollisesti keränneet koko Barksin ja Rosan tuotannon, eivät saa lisäarvoa jostain mestarin parhaista", Kontturi sanoo.

Tämän hetken kiinnostavimmat Disney-sarjakuvat tulevat ranskalaiselta Glénat-kustantamolta. Sarjakuvataiteilijoille on annettu vapaat kädet tehdä omannäköisensä tulkinta perinteisistä hahmoista.

Uusia tarinoita ei julkaista Aku Ankka -lehdessä, vaan suoraan kirjoina. Suomeksi ovat ilmestynet teokset: Mikin hulluimmat seikkailut, Mikki ja hukkunut meri sekä Akun onnellisimmat seikkailut. Kontturi iloitsee Disney-sarjakuvan rajojen kokeilemisesta.

"Mikki ja hukkunut meri on esimerkiksi visio tulevaisuudesta. Hahmot on päivitetty: Minni on tutkijana ja Hessu ei ole enää typerys. Nämä ovat todella virkistäviä uudistuksia ja visuaalisesti huikeita sarjakuvia."

Kulttipiirtäjä Don Rosa sijoitti ankat seikkailemaan 1950-luvulle. Vanhempia ankisteja ärsyttää, kun Ankkalinnan hahmot seikkailevat modernissa älypuhelimien maailmassa.

Kontturin mukaan Aku Ankka -sarjakuvissa näkyy väkisin kunkin aikakauden kulttuuri.

"Minun puolestani hahmot voisivat pysyä siellä 1950-luvulla. Tutkijana ymmärrän, että ankanpojilla on kännykät ja Aku Ankassa julkaistaan erikoisnumeroita pop-tähdistä, kuten Sannista. Teknologia on arkipäivää ja lehden on mietittävä, mihin nykylapsi voi samaistua."

Pelit nähdään julkisuudessa usein uhkana lukemiselle. Kontturin mielestä peleissä on paljon hyviä ominaisuuksia, sillä niiden kautta lapset oppivat kieliä, strategioita ja ongelmanratkaisukykyä.

"Olen ennemmin huolissani vanhemmista, jotka eivät opeta lapsille kotona lukemiskulttuuria. Kasvoin itse siihen, että minulle luettiin lapsena aina iltasatu ja kirjahylly oli täynnä kirjoja."

Kontturi on ostanut kummipojalleen lahjaksi vain kirjoja. Lukeminen oli hänelle aluksi nihkeää, mutta lopulta Harry Potter räjäytti nyt 18-vuotta täyttäneen sukulaispojan tajunnan.

Nykyinen tietoyhteiskunta rakentuu pitkälti kuvallisille merkeille ja symboleille. Sarjakuvien lukutaito helpottaa tulkitsemaan, minkälaisia ristiriitaisia viestejä niissä on.

"Esimerkiksi Ikean huonekalujen kokoamisohjeet ja lentokoneiden turvallisuusohjeet ovat sarjakuvia."

Kontturin mielestä sarjakuvien lukemisessa hienointa on se, että sarjakuva tulee valmiiksi vasta, kun lukija lukee sen.

"Tekijän on pitänyt valita, mitä näyttää ja mitä jättää näyttämättä. Lukija täydentää sirpaleisen kokonaisuuden ehjäksi tarinaksi sekä tekstin että kuvan tasolla."

MT ei tavoittanut Aku Ankka -lehden päätoimittajaa Aki Hyyppää kommentoimaan aihetta.