Entäs nyt, Wuolijoki?
Sata vuotta sitten lehmät lypsettiin Wuolijoen sukutilalla kolme kertaa päivässä. Nyt suuri harmaakivinavetta seisoo tyhjillään ja pellot on vuokrattu.
Suvun jäsenet eivät suinkaan ole hylänneet maitaan, vaikka leipä tienataan lehmien sijaan akateemisissa ammateissa.
”Metsästä kuuluu iloista kiljuntaa, kun pienet lapset leikkivät kummitusleikkejä”, jaetun tilan päärakennuksessa asuva filosofian tohtori Erkki Wuolijoki, 67, kertoo. Hän teki uransa biolääketieteen palveluksessa ja työskenteli viimeksi Tampereen yliopistollisen sairaalan tiedekeskuksen kehitysjohtajana.
Vanhaan sukutilaan kuuluu yli 40 rakennusta.
”Kunnossapito on jatkuva elämäntapamme. Kaikki täällä maalaavat nurkkia. On uskomatonta, kuinka suurella huolella kolmekymppiset nuoret osaavat arvostaa suomalaisuutta.”
Wuolijoki aloitti suvun historian muistelun isovanhemmistaan Sylvi ja Wäinö Wuolijoesta. Teos Silinteri ja silkkihuivi ilmestyi toissa vuonna.
Pari viikkoa sitten julkistettiin Niskavuoren henki ja seuraava suomalaisuutta käsittelevä kirja on suunnitteilla.
Niskavuori-näytelmien kirjoittaja Hella Wuolijoki on kiinnostanut viime vuosina suvun muitakin jäseniä.
Ministeri Erkki Tuomioja arvioi isoäitinsä ja tämän Salme-sisaren vallankumouksellista toimintaa Tieto-Finlandialla palkitussa teoksessa Häivähdys punaista.
Elokuvan Hella W puolestaan ohjasi Juha Wuolijoki, Erkki Wuolijoen veljenpoika.
Suvun maat sijaitsevat Hämeenlinnan Hauholla. Sinne johtava maantie nimettiin pari vuosikymmentä sitten Niskavuorentieksi.
Tarja Halla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
