Tiesitkö? Jos Maapallon kaikki vedet pumpattaisiin yhteen vesi-ilmapalloon, sen halkaisija olisi yhtä suuri kuin Suomen pohjoisimman ja Viron eteläisimmän pisteen etäisyys
Maapallon vesimäärästä valtaosa on merissä, joten planeettaamme ei turhaan kutsuta siniseksi. Planeetan vesimäärää havainnollistaa vertaus vesi-ilmapallosta.
Maapallon vesimäärästä valtaosa on nähtävissä avaruudesta, sillä planeetan vedestä yli 96 prosenttia on merissä. Kuva: PixabayMaapallo näyttää avaruudesta katsottuna siniseltä, sillä onhan Maan pinnasta 71 prosenttia veden peitossa. Mutta kuinkahan paljon sinisellä planeetallamme on vettä?
Lyhyt vastaus kuuluu, että noin 1,4 miljardia kuutiokilometriä. Määrästä saa hieman käsityksen, kun koettaa ajatella kyseisen vesimäärän pallon muodossa.
Jos maailman kaikki vesi pumpattaisiin yhteen giganttiseen vesi-ilmapalloon, pallon halkaisija olisi 1 385 kilometriä, mikä on noin 40 prosenttia Kuun halkaisijasta tai suunnilleen saman verran kuin Suomen pohjoisimman ja Viron eteläisimmän pisteen välinen etäisyys.
Jos kyseisen vesi-ilmapallon asettaisi Maapallon pinnalle, se yltäisi yli 1 300 kilometrin korkuisena pitkälle avaruuteen asti, sillä jo 100 kilometrin korkeudessa ilmanpaine on enää 0,001 prosenttia maanpinnan ilmanpaineesta ja lämpötila on laskenut -100 asteeseen. Satelliittejakin alkaa tulla vastaan jo 160 kilometrin korkeudessa.
Jos maailman kaikki makea vesi pumpattaisiin yhteen vesi-ilmapalloon, sen halkaisija olisi suunnilleen Helsingin ja Savonlinnan välisen etäisyyden mittainen.
Maapallon vesimäärästä valtaosa on nähtävissä avaruudesta, sillä planeetan vedestä yli 96 prosenttia on merissä, eli suolaista vettä.
Jos maailman kaikki makea vesi, kuten järvien ja jokien vesi sekä pohjavesi, pumpattaisiin yhteen vesi-ilmapalloon, palloon mahtuisi noin 10,6 miljoonaa kuutiokilometriä vettä ja sen halkaisija olisi noin 270 kilometriä, eli suunnilleen Helsingin ja Savonlinnan välisen etäisyyden verran.
Tästä makeasta vedestä ihmisten on helpompaa käyttää järvien ja jokien vettä kuin pohjavettä, ja valtaosa maailman hanavedestä ja kasteluvedestä onkin peräisin järvistä ja joista. Jos nämä vedet laitettaisiin yhteen palloon, sillä olisi halkaisijaa 56 kilometriä ja vetoisuutta 93 000 kuutiokilometriä.
Lähde: USGS 13.11.2019
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







