Martat juhlistavat 120-vuotista taivaltaan maailman suurimmalla marttaillalla ja omilla kananmunilla

Martta-munat tulevat kauppoihin helmikuussa. 120-vuotista järjestöä juhlitaan myös monilla muilla tavoille. Kuva: Marttaliitto

Kun Leena Kähkönen oppi kirjoittamaan, hän sai tärkeän tehtävän. Hän kiersi pohjoiskarjalaisessa Ahvenisen kylässä talosta toiseen ja keräsi paikallisen marttayhdistyksen jäsenmaksuja.

"Olin silloin kahdeksan- tai yhdeksänvuotias, ja siitä lähtien olen ollut mukana marttatoiminnassa", nykyään Helsingissä asuva Kähkönen sanoo.

Lapsuutensa marttailuista Kähkönen muistaa elävästi myös Irja-opettajan pitämän pikkukokkikerhon, jossa koululaisia opetettiin ruuanlaiton saloihin.

Marttatoimintaan Kähkönen päätyi äitinsä, innokkaan martan, ohjaamana. Tuohon aikaan Ahvenisen kylässä kokoontumiset järjestettiin vuorotellen marttojen omissa kodeissa.

"Kaksi viikkoa siivottiin, leivottiin ja puunattiin. Nyt on mukavampaa, kun joulunkin tunnuslause on, että siivoa kaapit, jos aiot viettää joulun kaapissa. Se on hyvin helpottavaa."

Helsinkiläisiin Kalevan Marttoihin Kähkönen liittyi vuonna 2007. Omaa tilitoimistoaan pyörittävä martta lykättiin heti rahastonhoitajan pestiin.

"Jossain kohtaa sanoin, etten halua olla enää rahastonhoitaja, koska se on liian lähellä omaa työtäni. Sitten minusta tehtiin puheenjohtaja. Onneksi meillä on ihana hallitus, joka tekee oman osansa, sillä työpäiväni ovat joskus 12 tuntia pitkiä."

Tänä vuonna on mitä ihanteellisin hetki löytää sisäinen marttansa, sillä järjestö juhlii 120-vuotista historiaansa.

Marttoihin kuuluu lukuisia Kähkösen kaltaisia jo lapsuudenkodistaan martta-aatteen omaksuneita. Mikään jäsenkriteeri pitkään kestänyt marttailu ei kuitenkaan ole, vaan mukaan toimintaan pääsee kuka tahansa.

"Pitkään ajateltiin, että martta on monitaitaja ja tuhattaituri, joka osaa leipoa, kutoa, korjata vaatteita ja sulattaa pakastimen. Moni luulee, että pitää osata kaikki mahdollinen, ennen kuin voi liittyä marttoihin. Jos se olisi niin, minä en voisi olla martta", Marttaliitossa työskentelevä juhlavuoden koordinaattori Micaela Röman naurahtaa.

Marttaliitto on naisvaltainen järjestö ja suuri osa yhdistyksistä on keski-iältään varsin varttuneita. Se on Römanin mukaan kuitenkin muuttumassa, sillä marttojen ajamat arvot lähiruuasta kierrättämiseen kiehtovat ympäristötietoisia nuoria.

"Minua huvittaa, että moni on martta tietämättä olevansa sellainen", Röman sanoo.

Mukaan mahtuu ihmisiä iästä, sukupuolesta ja taustasta riippumatta.

"Töissäni olen pääasiassa itsekseni. Kun työskentelee numeroiden parissa, on ihanaa, kun martoissa tapaa ihmisiä jotka sanovat, etteivät ymmärrä numeroista mitään", Kähkönen komppaa.

Juhlavuoden ensimmäinen suuri tapahtuma siintää jo ensi viikolla, kun tammikuun viimeisenä päivänä vietetään maailman suurinta marttailtaa. Koska tarpeeksi suurta juhlatilaa lähes 60 000 jäsenen liitolle olisi ollut turhan hankala löytää, järjestetään kekkereitä ympäri Suomea.

Römanin mukaan paikallisyhdistyksiä on kehotettu juhlimaan yhdessä kielirajoista välittämättä ensi torstaina.

Leena Kähkösen luotsaama Kalevan Martat juhlii yhdessä kuusi muuta yhdistystä. Juhlapaikaksi valikoitui helsinkiläisen Mikael Agricolan kirkon krypta.

Tarjolla on ruisnappeja sienisalaatilla, appelsiinilla maustettua porkkana-linssikeittoa hapankaalipiirasten kanssa sekä jälkiruuaksi tietysti M-kirjaimen muotoinen marttojen juhlakakku.

"Hapankaalipiirasten resepti on 1800-luvulta ihan kuten liittokin. Raaka-aineet ovat kotimaisia appelsiineja lukuun ottamatta, mutta nekin ovat satokauden mukaisia", Kähkönen kertoo.

Marttatori on juhlavuoden toinen suuri tapahtuma, jossa esitellään marttailua Helsingin Senaatintorilla 14. syyskuuta.

"Laitamme martat torille ja kutsumme muut paikalle. Emme jahtaa ihmisiä ilmoittautumislomakkeiden kanssa, mutta olemme iloisia, jos ihmiset huomaavat, ettei tämä ole pöllömpi harrastus", Röman sanoo.

Tänä vuonna martat myös neulovat villasukkia ensimmäistä kertaa äideiksi tuleville ja perinteisen marttamekon kaavatkin on uusittu.

Juhlavuoden pääraaka-aineeksi on nostettu kananmuna, joka sopii kokkaamisen lisäksi muun muassa askarteluun sekä kauneuden- ja puutarhanhoitoon.

Kanat ja niiden munat olivat myös osa marttojen alkutaivalta. Yhdistyksen perustajajäsen Lucina Hagman ajatteli, että naisten olojen paraneminen vaatii naisille omaa rahaa.

"Jo silloin monissa taloissa oli omia kanoja, mutta munat käytettiin lähinnä omiin tarpeisiin. Kun naisille opetettiin kanahoitoa, kanat munivat enemmän ja munia riitti myytäväksi asti", Röman kertoo.

Munax Oy tuo Martta-munat kauppoihin helmikuussa. Marttojen verkkosivuilla on jo julkaistu Yllätysmuna-opas, jossa neuvotaan kananmunien hyödyntämisessä.

"Yritämme laajentaa kananmunan käyttömahdollisuuksia. Kananmuna on hyvin marttamainen tuote", Röman sanoo.