Viron kirjailijamestarin syntymästä sata vuotta: Jaan Kross -juhlaan löytyy komea kattaus oman kunnan kirjastosta

Tässä alkajaisiksi. Työkokeilija Heidi Ojala esittelee osan Alavuden kaupunginkirjaston Jaan Kross -valikoimasta. Toiseksi alimmainen järkäle on noin 1 250-sivuinen Uppiniskaisuuden kronikka. Teos on alkujaan neliosainen. Kuva: Johannes Tervo

Juhlapöydän antimet löytyvät kätevästi kotikunnan kirjastosta.

MT katsasti Jaan Krossin teosten tarjonnan Etelä-Pohjanmaalla Alavuden kaupunginkirjastossa.

Jaan Kross selailee pääteostaan Uppiniskaisuuden kronikka, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2003. Tuolloin Kross vieraili Helsingissä ja kertoi teoksestaan suomalaisille lukijoille. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

K niin kuin Kross. Kuva: Johannes Tervo

Alavuden Kross-hylly notkuu runsautta.

Tarjolla on niin hieno kattaus, että yhden juhlapäivän sijasta nautittavaa riittää kokonaiseksi kuukaudeksi: Halleluja, Keisarin hullu, Kuningasajatus, Mesmerin piiri, Paikallaanlento, Pietarin tiellä, Silmien avaamisen päivä, Syvyydestä, Tahtamaa, Uppiniskaisuuden kronikka ja Vastatuulen laiva.

Hetkinen, eihän tässä mitään väyrysiä olla lukunopeudessa. Helmikuu 29-päiväisenäkin on liian lyhyt repulliselle Krosseja.

On helppo tehdä ainoa oikea päätös: juhlitaan Viron kirjailijamestaria koko vuosi!

Novellikokoelma Kleion silmien alla ilmestyi suomeksi 1987. Klio silma all -alkuperäisteos on vuodelta 1972. Kuva: Johannes Tervo

Jaan Kross syntyi 19.2.1920 ja kuoli 27.12.2007. Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa varttunut Kross kävi Westholmin poikalyseon, jonka jälkeen hän aloitti oikeustieteen opinnot Tarton yliopistossa.

Kross oli saksalaisten miehittäjien pidättämänä vuonna 1944 eli samana vuonna, jolloin hän valmistui juristiksi.

Vuonna 1946 Viroa miehitti Neuvostoliitto. Viron sosialistisen neuvostotasavallan viranomaiset vangitsivat Krossin, joka joutui neljäksi vuodeksi työleirille Kominmaan Intaan. Hiilikaivosleiriä seurasi karkotus Siperiaan Krasnojarskin lähelle.

Viroon Kross pääsi takaisin vuonna 1954.

Karkotusaikanaan Kross aloitti kaunokirjallisuuden kääntämisen. Ensimmäinen oma teos, runokokoelma, ilmestyi vuonna 1958.

Parhaiten Kross tunnetaan historiallisista romaaneistaan, joissa riittää ammennettavaa. Tasoja ja tulkintoja on tarjolla paljon.

Koskettavasti ja monisävyisesti Kross kirjoittaa myös omasta sukupolvestaan, jonka nuoruus päättyi miehitykseen ja sotaan, pakkotyöleireille ja maanpakoon. Lue Paikallaanlento, lue Mesmerin piiri!

Heidi Ojala asettelee Alavuden kaupunginkirjaston Krossit aakkosjärjestykseen teoksen nimen perusteella. Kuva: Johannes Tervo

Viro juhlii suurta kirjailijaansa näyttävästi. Krossin satavuotispäivä 19. helmikuuta on julistettu liputuspäiväksi, ja Viron posti julkaisee Jaan Kross -postimerkin.

Krossin tuotantoa käsitteleviä kirjoja ilmestyy useita. Karkotusaikaa Siperiassa kuvaava näytelmä saa ensi-iltansa.

Estonia-teatterin juhlakonsertissa puhuu presidentti Kersti Kaljulaid. Kansainvälisessä kirjallisuuskonferenssissa jaetaan Jaan Kross -palkinto.

Kirjallisuuskonferenssissa ovat mukana myös Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen sekä Jaan Kross -asiantuntija Juhani Salokannel.

Jos olet Tallinnassa viikolla 8, ehdit tutustua Viron kansalliskirjastossa Krossin tuotantoa ja elämää esittelevään Maailma avastamine -näyttelyyn. Se on avoinna lauantaihin 22. helmikuuta. Kansalliskirjaston osoite on Tõnismägi 2.

Myös Suomessa Krossia juhlitaan. Juhlat alkoivat jo viime viikolla.

Helsingissä Oodi-kirjastossa järjestetyssä seminaarissa julkistettiin uusi Kross-käännös, Jouko Vanhasen suomentama Taivaankivi. Nyt Krossin kaikki romaanit on käännetty, Taevakivi oli viimeinen suomentamaton.

Juhlat jatkuvat pitkin helmikuuta ja kevättalvea. Kannattaa seurata kirjastojen ilmoitustauluja, Kross-tapahtumia on tarjolla kautta maan.