Soveltuvuus testataan käytännössä
EU:n sotilaalliseen koulutusoperaatioon osallistuvat suomalaiset kouluttavat somalisotilaita aseiden käyttöön ja myös niiden huoltoon.
Upseerit saavat puolestaan oppia muun muassa strategiseen suunnitteluun ja sotilastiedusteluun.
”Koulutettavien perusammattitaidot vaihtelevat paljon. Monet heistä ovat nuoria miehiä, jotka eivät osaa kunnolla edes lukea ja kirjoittaa. Se luonnollisesti vaikeuttaa opetusta”, koulutusjohtajana toimiva suomalaiskomentaja kuvaa peruskoulutusta.
Komentaja kääntyy katsomaan miehiään, kun häneltä kysyy, miten kulttuurieroista selvitään.
”Joustaa pitää. Kärsivällisyys kasvaa. Niin kuuluu rauhallinen analyysi pienen hiljaisuuden jälkeen.
”Halusit olla sosiaalinen tai et, sinusta tulee näissä hommissa sellainen”, komentaja lisää.
Kaikilla sotilaista on takanaan ura kansainvälisissä operaatioissa. Puheessa vilahtavat Kosovo, Bosnia-Hertsegovina, Afganistan, Eritrea, Keski-Afrikan tasavalta, Tshad ja Mali.
Tällä hetkelläkin maailmalla on 500 suomalaissotilasta. Heistä suurin osa, 310, toimii YK:n Unifil-joukoissa Libanonissa.
Rauhattomissa oloissa toimimisessa on aina epävarmuustekijänsä. ”Niitä ei tiedä, ennen kuin on sellaiseen joutunut”, yksi miehistä sanoo.
Siksi kriisinhallintaan tarvitaan paitsi oikeanlainen osaamistausta myös sopiva luonne.
”Ihminen ei itse tiedä, soveltuuko hän näihin hommiin. Se nähdään vasta käytännössä”, täydentää toinen.
Rankinta kokemuksessa on miesten mukaan se, että läheiset huolehtivat. Länsimaisen tiedonvälityksen kuva arjesta ei kaikilta osin vastaa todellisuutta, vaikka siinä toki riskinsä onkin.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
