Video: Esikoislevyn julkaissut Marja-Leena asuu miehensä kanssa talossa, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä – "Kolmen huoneen tupa on luksusta pakettiautoon verrattuna"

Marja-Leenalta ilmestyi maaliskuussa "Tää on mun elämää" -niminen esikoissingle. Iskelmällisessä popmusiikissa on kuultavissa vivahteita myös bluesista, rockista ja reggaesta. Kuva: Rami Marjamäki

Tampereella asunut Marja-Leena Vuorinen teki ison elämänmuutoksen 27-vuotiaana. Hän otti avioeron silloisesta miehestään, irtisanoutui talousassistentin töistä, myi omaisuutensa ja lähti yksin reissaamaan maailmalle.

Vuorisen mukaan ihmiset sortuvat usein ajatukseen, että kaikkien pitäisi elää tietyn kaavan mukaan, vaikka jokaisella on erilaiset haaveet.

"Kolmeakymmentä lähestyessä aloin miettiä uudelleen, mitä haluan elämältäni. Joskus täytyy tehdä kovia ratkaisuja, jotta voi tehdä itsensä onnelliseksi ja tuoda sitä kautta iloa muille."

Viime viikolla Vuoriselta, taiteilijanimeltään Marja-­Leenalta, ilmestyi Tää on mun elämää -niminen esikoissingle. Iskelmällisessä popmusiikissa on kuultavissa vivahteita myös bluesista, rockista ja reggaesta.

Marja-Leena Vuorisen laulut syntyvät yhteistyössä hänen nykyisen miehensä Elias Kortesalmen kanssa, joka toimii myös tuottajana ja kitaristina. Lisäksi pariskunta on perustanut oman levymerkin.

Vappuaattona 2020 Marja-Leenan demonauhat kilahtivat Afterglow Music Oy:tä ja Recovery Recordsia luotsaavan Mikko Kangasjärven sähköpostiin. Musiikin monitoimimies Kangasjärvi tunnetaan myös Yö-yhtyeen pianistina ja kapellimestarina.

Vielä samana iltana Kangasjärvi lähetti vastauksen "Hyvän kuuloista musaa! Soitellaanko alkuviikosta?”. Siitä alkoi yhteistyö, ja studioäänitykset tehtiin viime joulukuussa.

Marja-Leena Vuorinen on lähtöisin Lempäälästä musikaalisesta perheestä, jossa isällä oli oma tanssiorkesteri. Hän ei olisi silti voinut kuvitella nuorempana ryhtyvänsä levylaulajaksi.

"Olen tosi ujo persoona. En uskaltanut aiemmin mennä laulamaan esimerkiksi karaokea yksin. Tuntuu mahtavalta, että saan julkaista ensimmäisen singleni 35-vuotiaana. Mieheni innosti minut laulamaan."

Musiikkikuvioiden lisäksi Marja-Leenalla on oma toiminimi Don’tBeShy- Design, jonka kautta hän tekee graafista suunnittelua.

Marja-Leenan laulut syntyvät yhteistyössä hänen miehensä Elias Kortesalmen kanssa, joka toimii myös tuottajana ja kitaristina. Kuva: Rami Marjamäki

Vuorinen ja Kortesalmi asuivat kaksi ja puoli vuotta Villa Sprintteriksi nimetyssä pakettiautossa, joka palveli pariskunnan kotina, pienenä musiikkistudiona ja seikkailujen tukikohtana. He matkustivat pakettiautolla talvet Espanjassa ja kesät Suomessa.

Syksystä lähtien Marja-Leena ja Elias ovat asuneet tutuiltaan vuokraamassa, 1930-luvulla rakennetussa hirsitalossa metsän keskellä Oriveden Eräjärvellä.

Juoksevaa vettä ja sähköä tuvassa ei ole mutta rauhaa ja tilaa ajatuksille sitäkin enemmän. Lähin naapuri asuu kolmen kilometrin päässä. Eräjärven kirkonkylään on matkaa 16 kilometriä.

Kerran viikossa pariskunta käy kauppa-asioilla ja kahden viikon välein Tampereella tapaamassa läheisiään ja pesemässä pyykkiä.

Vesi kannetaan sisälle taloon kaivosta ja pihalla on huussi. Tiskaaminen hoituu pakettiautosta siirretyn akkukäyttöisen hanasysteemin avulla.

"Olemme unelmoineet pitkään omasta tukikohdasta maalla. Luonnon keskeltä olen löytänyt myös inspiraatiota laulujen tekemiseen. Pakussa asumiseen verrattuna tämä on luksusta", Marja-Leena Vuorinen muistuttaa.

Talon jokaisessa kolmessa huoneessa on tulipesä. Tupa lämpiää varaavalla takalla, ja ruoka valmistetaan paljolti puuhellalla. Marja-Leena ja Elias nauttivat lumitöiden tekemisestä. Kesällä on tarkoitus istuttaa kasvimaahan salaattia ja perunaa.

Elias Kortesalmen mielestä osa parisuhdeongelmista saattaa johtua siitä, että miehillä ei ole kaupungissa omaa autotallia tai puuvajaa, ja kaikki kotityöt jaetaan mekaanisesti tasan.

"Maaseudulla molemmille on sopivaa hommaa. Tunnen itseni tärkeäksi, kun saan heilutella kirvestä ja naputella vasaralla"

Elias on tehnyt kymmenen vuotta moottoripyörämekaanikon töitä, mutta nyt hän harkitsee alan vaihtoa luonnonläheisempään metsätalouteen.

Elias Kortesalmen mielestä osa parisuhdeongelmista saattaa johtua siitä, että miehillä ei ole kaupungissa omaa autotallia tai puuvajaa, ja kaikki kotityöt jaetaan mekaanisesti tasan. Kuva: Rami Marjamäki

Marja-Leena Vuorinen ja Elias Kortesalmi tapasivat toisensa tamperelaisessa biljardiravintolassa, Galaxy Centerissä. Heidän katseet kohtasivat, Elias toi Marja-Leenalle puhelinnumeronsa ja samana iltana kaksikko oli jo ensitreffeillä.

Viikko ensitapaamisen jälkeen he muuttivat yhteen. Pariskunta jakaa yhteiset elämänarvot, joita ovat lämpö, rauha ja rakkaus. Nämä teemat tulevat esille myös lauluissa.

"Pohdimme paljon elämää ja keskustelemme koko ajan. Luonto ja seikkailuhenkisyys yhdistävät meitä, ja musiikin tekeminen on yhteinen unelmamme", Kortesalmi kertoo.

"Olemme kokeilunhaluisia tutkimusmatkailijoita. Yhtenä iltana Elias ehdotti, mitäs jos myydään Tampereen omistuskämppä ja muutetaan asuntovaunuun. Minä innostuin heti ajatuksesta", Vuorinen sanoo.

Ensin Elias ja Marja-Leena matkustivat Suomessa moottoripyörällä ja auton perässä kulkevalla asuntovaunulla, myöhemmin kulkupeli vaihtui pakettiautoksi. Yöpymispaikaksi he valitsivat yleensä syrjäisen järven tai meren rannan. Pakettiautomatkoilla kaksikko vaelsi luonnossa, kalliokiipeili ja sai uusia ystäviä.

Pakettiautosta pystyi tuunaamaan kodikkaan asunnon, kun Elias rakensi sinne pienen kamiinan ja kyytiin mahtui myös kirjahylly.

"Minulle tulee edelleen pieni koti-ikävä, kun hyppään kauppareissulla pakettiauton kyytiin. Pakulla voi seikkailla ja silti olet aina kotona, kun laitat auton verhot kiinni", Marja-Leena Vuorinen sanoo.

Pakettiautossa asuminen opetti pariskunnan käsittelemään myös riidat nopeasti, koska pienessä tilassa ei viitsi kauaa mököttää.

Syksystä lähtien Marja-Leena Vuorinen ja Elias Kortesalmi ovat asuneet 1930-luvulla rakennetussa hirsitalossa Oriveden Eräjärvellä. Vesi pumpataan ja kannetaan sisälle tupaan kaivosta. Kuva: Rami Marjamäki

Marja-Leena Vuorinen ja Elias Kortesalmi suosittelevat maallemuuttoa kaikille, joita se kiinnostaa. Kaupunkiin pääsee kyllä takaisin, jos ei viihdykään luonnon helmassa.

"Maaseudulta saattaa löytää kivan asuinpaikan 10 000–20 000 eurolla, jos on remonttitaitoinen. Maallemuutto on paljon pienempi riski kuin ostaa kallis omakotitalo kaupungista", Kortesalmi huomauttaa.

Eräjärvellä asuessaan Marja-Leena on herkistynyt entistä enemmän luonnon rauhalle. Tampereella käydessä kaupungin ihmisvilinä ja häslinki ahdistaa nopeasti.

"Täällä luonnon helmassa voi mennä kesällä terassille ja kuunnella vain linnunlaulua", hän kuvailee.