Vahtera käyttää töihinsä enimmäkseen rautaa ja kuparia. ”Rauta alkaa palaa, jos sen jättää pitkäksi aikaa ahjoon.” Kuva: Jarno Mela
Seppä takoo tarinat eloon – tunnetko suomalaisesta mytologiasta Hattaran ja Huun? ”Viikinkikulttuuri ja suomalainen kulttuuri menevät monelta sekaisin”
Seppämestari Kirsi Vahtera haluaa herättää Kalevalan ja suomalaisen mytologian tarinat eloon. Hänen työnsä on hiipinyt taiteen suuntaan.Tuusula
Kirsi Vahtera työskentelee perinteisessä sepänpajassa Työläiskotimuseon pihapiirissä Tuusulassa. Museo esittelee maalaispitäjän käsityöläisten elämää 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Jarno MelaAhjon hiilet hehkuvat, vasara käy ja kipinät sinkoilevat.
Seppämestari, muotoilija Kirsi Vahtera muotoilee kuumaa rautaa pajavasaralla.
Vain kuulosuojaimet, suojalasit ja puhaltimen hurina paljastavat, ettemme ole 1200-luvulla.
Vahtera tekee töitä perinteisin menetelmin sepänpajassa Työläiskotimuseon pihapiirissä Tuusulassa.
Ahjo, alasin ja vasara ovat hänen tärkeimmät työvälineensä. Puhallin ajaa palkeiden virkaa.
Tämä muovailuvaha on tuhatasteista.
Nyt Vahteran käsissä syntyy osa Päivättären tiaraan.
Vahtera tyrkkää rautapuikon ahjon hiillokseen. Puuhiilet hehkuvat. Rauta muuttuu pian oranssinkeltaiseksi.
Suomalaisessa muinaisuskossa Päivätär hallitsi aurinkoa ja päivää.
Oranssi pötkylä taipuu kaarelle alasinta vasten. Näyttää, kuin Vahtera muotoilisi muovailuvahaa.
Tämä muovailuvaha vain on tuhatasteista.
Vähähiilinen teräs eli takorauta on anteeksiantavainen taontalämpötilan suhteen, Vahtera kertoo.
”Rauta alkaa palaa, jos sen jättää pitkäksi aikaa ahjoon. Se muuttuu tähtisadetikun näköiseksi”, hän näyttää ja nostaa sädehtivän tikun esiin.
”Näin saa pilattua raudan.”
Palanut rauta menee haperoksi. Pinnasta näkee, että se on mennyttä.
Päivättären tiara tulee mallin päähän kuvauksiin, joiden aiheena on suomalainen mytologia. Mythological Finland -sarjan valokuvat kiertävät näyttelyissä.
”Mythological Finland on kasvanut isoksi”, Vahtera kertoo.
Syyskuussa kuvattiin Pohjolan häät. Malleja oli 30.
Aiemmin sarjaan on kuvattu Kalevalan veljessota ja hahmoja sekä kansalliseepos Kalevalasta että suomalaisesta mytologiasta.
Hattara on paha henki ja taivaan valtaaja.
Väinämöinen on kaikille tuttu, mutta tunnetko Hattaran ja Huun?
Huun on ajateltu olevan kummitus, joka kiertelee puremassa ihmisiä. Huu saattaa ilmestyä enteenä läheisen kuolemasta.
Hattara on paha henki ja taivaan valtaaja. Hän saattaa ilmestyä pilven muodossa. On kerrottu, että itse Jumalakaan ei voinut estää Hattaraa.
Vahteran hyllystä löytyy monta eri versiota Kalevalasta.
Hahmoja, joita ei ole Kalevalassa, löytyy esimerkiksi vuonna 1789 julkaistusta Mythologia Fennicasta ja 34-osaisesta Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta.
Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835.
”Viikinkikulttuuri ja suomalainen kulttuuri menevät monelta sekaisin.”
Vahtera haluaa herättää Kalevalan ja suomalaisen mytologian tarinat eloon.
”Viikinkikulttuuri ja suomalainen kulttuuri menevät monelta sekaisin”, Vahtera sanoo.
Esimerkiksi esikristillisen ukkosenjumala Ukon kirves sekoitetaan usein Thorin vasaraan.
Viikingit ovat olleet etenkin televisiossa ja elokuvissa esillä viime vuosina. Missä on tuore tv-sarja tai elokuva Kalevalasta?
Kruunajaiset-sarjan kruunut on taottu suomalaisille jumalattarille ja hengettärille. Osa heistä on päässyt unohtumaan. Kuva: Jarno MelaKuva Kalevalasta on kapea ja pyörii Väinämöisen ympärillä, Vahtera sanoo.
”Väinämöinen istuu soittamassa kannelta. Louhi kököttää Pohjolassa, hän on harvahampainen akka”, Vahtera kärjistää.
Hän ihmettelee, miksi Louhea, Pohjolan emäntää, pidetään niin kamalana.
”En ikinä naittaisi itse omaa tytärtäni samanlaiselle miehelle”, hän viittaa Pohjolan neidon kosijoihin.
”Joukahainen lupasi Ainon Väinämöiselle ja ajoi itsekkyyttään sisarensa itsemurhaan. Väinämöinen varasti Louhelta Sammon ja olisi tuominnut Marjatan vastasyntyneen lapsen suolle kuolemaan. Lemminkäinen aiheutti ikänsä äidilleen huolta riehumalla taistelusta toiseen ja lopulta pojalleen elämänsä omistanut äitiparka joutui koluamaan puoli maailmaa ja onkimaan uppiniskaisen poikansa Tuonelan virrasta. Kullervo sai lapsenlikkana vastuullaan olevan pienokaisen hengiltä ja surmautti Ilmarisen vaimon sekä lopulta aiheutti sisarensa kuoleman. Ilmarinen taitaakin olla Kalevalan sankaruroista ainut joka ei ole kohdellut kaltoin perheensä naisia”, Vahtera kirjoittaa Instagramissa.
Vahtera ihmettelee, miksi Louhea, Pohjolan emäntää, pidetään niin kamalana.
Vahteran suosikkitarina Kalevalasta liittyy Sammon ryöstöön.
Louhi loihtii pelottavan Iku-Turson tappamaan Kalevan kansan kostoksi Sammon menettämisestä.
Iku-Turso nostaa päänsä vedestä Väinämöisen laivan vieressä. Sitten Väinämöinen tulee - ja nipistää Iku-Turson korvaa.
Hurja vedenhaltija lähtee pois eikä tule enää ikinä takaisin. ”Se on liikuttavaa.”
Omien juurten, suomalaisen mytologian ja Kalevalan merkitys on korostunut Vahteran työssä kaiken aikaa.
Yksi sysäys kehitykselle oli, kun hän liittyi Heinolan kalevalaisiin naisiin.
”Sen ajan ihmiset ovat tienneet paljon enemmän kuin me ymmärrämmekään. He ovat selittäneet asioita eri tavalla. Nyt asioita selitetään tieteellä.”
”Yhden vuoden tein käytännössä mörköjä ja hirviöitä.”
Vahtera tunnetaan suurista takomalla valmistetuista taideteoksista, joita on nähty Tuska-festivaalilla ja startup-tapahtuma Slushissa.
Isoin työ on 13-metrinen merihirviö Kotkassa merikeskus Vellamon pihalla.
”Yhden vuoden tein käytännössä mörköjä ja hirviöitä.”
”Pajalla tuntee olevansa lomalla, kun on kivoja projekteja.”
Muusikot ovat kiinnostuneet Kalevalasta, sanoo Kirsi Vahtera. Hän on tehnyt töitä Tuska-metallifestivaaleille neljänä vuotena. Tänä vuonna hänellä oli 130 työtä ympäri festarialuetta ja oma galleria. Häneltä on tilattu rekvisiittaa myös musiikkivideoille. Kuva: Jarno MelaOma ala löytyi pienen kierteen kautta. Vahtera opiskeli Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa aseiden valmistusta ja taontakurssi vei mukanaan. ”Menin pajalle enkä tullut pois.”
Vahtera sai erityisluvalla olla koulun tiloissa kello 23 asti. ”Taoin aamusta iltaan.”
Tallessa on yhä ensimmäinen taontatyö: spiraali, jossa on kiinni pullonavaaja.
Oman osakeyhtiön Routa Design oy:n Vahtera laittoi pystyyn pari vuotta sitten.
Sepät ovat pieni ammattikunta. Suomen Sepät -yhdistyksessä on noin 150 jäsentä. Jäseneksi pääsevät myös sepäntyötä harrastavat.
”Kun rautaporttiin ei löydykään varaosaa K-raudasta, tulee sepälle käyttöä”, Vahtera sanoo.
”En osaa kuvitella olevani muuta, olen aina ollut käsityöläinen.”
Korona vaikutti Vahteran työhön dramaattisesti. ”Piti muuttaa pienempiin tiloihin.”
”Korona-aikaan sen huomasi, että on syytä ajatella myös taloudellista puolta. Kun tilaustyöt ovat tauolla, toimeentuloa pitää miettiä.”
Tilaustyöt ovat nyt tauolla, sillä Vahtera ei ehdi tehdä niitä.
”Työ on hiipinyt raskaasti enemmän taiteen suuntaan.”
Vahtera on tehnyt korona-aikana myös aiempaa enemmän koruja: Veljeni- ja Neidonvaaja-hopeakorusarjat valetaan Suomessa.
Vahtera on tehnyt korona-aikana myös aiempaa enemmän koruja ja taidetta. Kuva: Jarno MelaTaidenäyttelyitä Vahtera on pitänyt tänä vuonna jo huikeat 12.
Loppuvuonna Vahtera tekee uuden aluevaltauksen: hänen ensimmäinen yhteisnäyttelynsä avautuu ulkomailla.
Naisväki-näyttelyyn Alankomaihin Vahteralta lähtee kymmenen rautakruunua ja Kruunajaiset-sarjan valokuvia. Esillä on Hollannissa asuvan keraamikko Sanna Pöyhösen Mahtinaiset-keramiikkaa.
Lisäksi meksikolaiselta Priscilla Rodriguezilta tulee valokuvia.
Kruunajaiset-sarjan kruunut on taottu suomalaisille jumalattarille ja hengettärille. Osa heistä on päässyt unohtumaan.
”Sarja lähti siitä, että suren, että suomalaiset jumalattaret ja hengettäret ovat unohtuneet. Haluan nostaa heitä esille.”
Mukana ovat esimerkiksi Päivätär, Tuonetar ja susien äiti, Marjatera.
Kruunajaiset-näyttely saattaa matkata myös Amerikkaan. Rautaesineissä rahtikustannukset pitää kuitenkin laskea tarkkaan.
Tarja Halonen lähetti Vahteralle kuvansa Neidonvaaja kaulassa.
Hengettärien lisäksi suomalaisen naisen vahvuus ansaitsi oman korusarjan. Ukonkirveen muotokieleen nojaavat Neidonvaaja-korut Vahtera suunnitteli naisille voimakoruiksi.
”Naisissa on ollut aiemmin mahtavia noitia ja tietäjiä.”
Kalevalassa Luohi hallitsi omaa yhteisöään. Kosioretkellä ollut uros anoi tyttären kättä tämän äidiltä.
Vahteran esikuva, mummo, hoiti kymmenen lasta ja kuolemansairaan miehensä.
”Neidonvaaja voisi tuoda esiäitien olemuksen katukuvaan.”
Pienyrittäjälle iso asia oli, kun presidentti Tarja Halonen lähetti Vahteralle kuvansa Neidonvaaja kaulassa. Myös kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) käytti korua Linnan juhlissa.
”En ole poliittinen ihminen”, Vahtera sanoo. Kuntavaaleihin hän lähti ehdolle vihreiden listalta lasten ja nuorten asioiden takia. ”Koronakaudella vaurioituneet oireilevat rajusti koulussa, he tarvitsevat tukea.” Kuva: Jarno MelaVahteran töiden muotokieli tulee vahvasti metsästä.
”Metsä on pyhä. Ihminen ei voi olla ilman metsää. Ei ole mitään niin mahtavaa ja terapeuttista kuin mennä metsään.”
Vahtera asuu lähellä luontoa ja käy metsässä ympäri vuoden lasten kanssa.
”Metsä on pyhä. Ihminen ei voi olla ilman metsää.”
Lapsena hän kävi usein marjassa tätien kanssa. Metsään yhdistyi yhteisöllisyys.
Lahden Linnastensuo ja Hollolan Pirunpesä ovat tärkeitä paikkoja - ja myös kuvauspaikkoja.
Mitä Vahtera harrastaa? Hän lähtee iltaisin metsään rämpimään, kuvaamaan Mythological Finland -sarjaa.
”Työ on elämäntapa, koko elämä.”
Kirsi Vahtera
Syntynyt vuonna 1980 Helsingissä, asuu Lahdessa.
Koulutukseltaan seppämestari, muotoilija (amk), tuotemuotoilija, merkonomi, seppäkisälli, metalliartesaani ja tiimimestari. Tutkinut Kalevalaa taiteen perusopintojen pedagogisissa erikoistumisopinnoissa.
Hallipaikka Hollolassa, ahjo Tuusulassa.
Kolme lasta.
Kirsi Vahteran ja Mythological Finland -työryhmän (Petri Mähönen, Antero Piekiäinen, Soile Vilponen, Mari Riikonen ja Toni Saikkonen) näyttely on auki Kouvolassa kauppakeskus Veturissa lokakuun loppuun. Valokuvien lisäksi näyttelyssä on metalliteoksia ja Kruunajaiset-kokonaisuus.
Suomen kädentaidot -messuille Tampereelle tulee 18.-20. marraskuuta esille Kirsi Vahteran teoksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
