Monet vanhemmat hakevat jo eroa, kun lapsi on vasta alle vuoden ikäinen. Miessakkien erotyöntekijä Timo Tikka pitää tätä huolestuttavana ilmiönä. Kuva: Kankaanpää Jaana
Millaista on nykypäivän isyys? – Miessakkien työntekijä kertoo
Nykyiset isät ja äidit ovat valveutuneita siitä, että lastenhoito ja kotitaloustyöt jaetaan tasapuolisesti.
Neuvopalvelut ovat suunnattu lähes yksinomaan äidille ja lapselle. Isä nähdään toissijaisena vanhempana, Miessakit ry:n Timo Tikka kritisoi. Miessakit huolehtii miesten henkisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Kuva: Timo FilpusIsien läsnäolo lasten elämässä ja vanhemmuus ovat kehittyneet jatkuvasti parempaan suuntaan. Näin sanoo Miessakit ry:n isä- ja erotyöntekijä Timo Tikka.
Hän juttelee työssään päivittäin useiden isien kanssa.
”Olen tosi ylpeä nuorista miehistä, ja he nimenomaan ottavat meihin yhteyttä. Osaa pelottaa, koska tyttöystävä on tullut raskaaksi. Osaa puolestaan pelottaa, että ei saakaan olla isä, kun puoliso aikoo tehdä abortin”, Tikka kertoo.
Kokonaiskuvassa nykypäivän vanhempien lähtökohdat ovat Tikan mukaan hyvällä tolalla. Lapsen maailmaan saattaminen on suunniteltua, koska moni saa esikoisensa vasta lähempänä neljääkymmentä ikävuotta.
Miessakit ry:n tapaamisissa ja puhelinkeskusteluissa isät kertovat myös vanhemmuuden parhaista ja hankalimmista puolia.
”Palkitsevinta vanhemmuudessa on se, kun isä saa olla lapsen elämässä mukana, ja seurata hänen kasvuaan ja kehitystä. Tähän kuuluvat kävelemään ja puhumaan oppiminen, yhteiset leikit ja elämän uteliaisuus.”
Vaikeimmat tilanteet ovat usein uusperheissä, kun kotona on omia lapsia, toisen lapsia ja yhteisiä lapsia, Tikka sanoo.
”Eniten murhetta isille tuovat avioerot. Erityisesti uskottomuuden jälkeen on vaikea palauttaa luottamusta toiseen ihmiseen. Pettäminen romahduttaa maailman.”
Nykyiset isät ja äidit ovat valveutuneita siitä, että lastenhoito ja kotitaloustyöt jaetaan tasapuolisesti.
”Eräs isä totesi perhevalmennuksessa, että löytäjä saa pitää. On se sitten kakkavaippa tai roska lattialla.”
Myös taloudelliset kustannukset jaetaan Tikan mukaan isien ja äitien kesken varsin oikeudenmukaisesti. Eroperheissä lasten harrastusten rahoittamisesta saattaa tosin tulla eripuraa.
Työnantajat suhtautuvat Tikan kokemusten perusteella myönteisesti perhevapaiden pitämiseen. Kaikilla isillä ei ole toki mahdollisuutta täysimittaisiin vanhempainvapaisiin.
”Eihän putkifirmaa pitävä pienyrittäjä voi olla kuukausitolkulla poissa töistä.”
Timo Tikka haluaa nostaa esiin yhden ongelmakohdan. Neuvolapalvelut on suunnattu lähes yksinomaan äidille tai lapselle. Isä nähdään toissijaisena vanhempana.
”Äitiysneuvola ja ikäkausineuvola rakentuvat oletukselle, että paikalle tulee äiti. Esimerkiksi perhekyselyt tehdään ensisijaisesti raskaana olevalle naiselle ja mahdollisuuksien mukaan puolisolle.”
Tikan kritiikkiin vastattiin sosiaali- ja terveydenhuollosta, että isiä on todella vaikea saada tapaamisiin. Tällöin terveydenhoitaja voi kokea epäonnistuneensa työssään.
”Jos odottava isä ei tule neuvolaan, se on miehen häpeä. Meidän ei pidä luoda tällaisia porsaanreikiä.”
Perheet ovat Tikan mukaan valveutuneempia kuin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä.
”Nuoret äidit pahoittavat mielensä, jos heidän puolisoaan ei kohdella tasa-arvoisesti ja oteta mukaan keskusteluihin.”
Jos odottava isä ei tule neuvolaan, se on miehen häpeä.
Eroperheissä lapsen vuoroviikkoasuminen on kohta jo yleisin järjestely, Miessakkien Timo Tikka kertoo.
Siitä huolimatta lapsella voi olla virallisesti vain yksi kotiosoite. Toinen vanhempi nimetään tällöin lähivanhemmaksi, ja useimmiten se on äiti.
”Jos isä haluaa lähivanhemmuuden, hänen pitää todistaa kyvykkyytensä”, Tikka sanoo.
Eniten avioeroja Suomessa tapahtuu 20 vuoden yhdessäolon jälkeen. Monet pitävät liittoa kasassa niin kauan kuin lapset asuvat kotona.
Tikka pitää hälyttävänä ilmiönä, että monet vanhemmat hakevat jo eroa, kun lapsi on vasta alle vuoden ikäinen. Yksi syy tähän on äidin raskauden jälkeinen masennus.
”Masennuksesta kärsivää ihmistä pitäisi tukea järjestämällä hoitoa. Masennus ei poistu eroamalla, koska yksinhuoltajuus on aina sataprosenttista vanhemmuutta”, Tikka muistuttaa.
Timo Tikka seuraa ihailevasti, kuinka uuden sukupolven isät ja äidit osaavat vilpittömästi huolehtia, hoivata ja huomioida lapsiaan. Hän on itsekin tuore isoisä.
”Meillä on paljon hyviä isiä, ja uskon, että heidän määränsä vain kasvaa. Aina on tietysti porukka, joka ei jaksa olla lastensa kanssa.”
Isyyden lisäksi myös äitiys on muuttanut muotoaan.
”Pullantuoksuinen kotiäiti ei ole enää arvoasteikossa paras. Kun isät osallistuvat aiempaa enemmän lastenhoitoon, äidit voivat toteuttaa vanhemmuuttaan uudella tavalla.”
Palkitsevinta vanhemmuudessa on se, kun isä saa olla lapsen elämässä mukana, ja seurata hänen kasvuaan ja kehitystä. Kuva: Pekka FaliArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
