Satu Rämön menestysdekkarisarjan toisessa osassa vaanii parisuhdeväkivalta – herkkäkin lukija voi nauttia tarinasta
Tarinassa yhdistyy kolme rikosepäilyä Islannissa: kunnallispolitiikon ampuminen hiihtoladulla, Hildurin pikkusiskojen Rósan ja Björkin katoaminen vuosia sitten ja eriskummallinen lento-onnettomuus.
Satu Rämö: Rósa & Björk. 361 sivua. WSOY. Kuva: Björgvin Hilmarsson / WSOY, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaIslannissa asuvan, suomalaisen Satu Rämön dekkari Rósa & Björk jatkaa huippusuosittua Hildur-sarjaa. Hildur Rúnarsdóttir on islantilainen rikosetsivä, kuvitteellinen henkilöhahmo, jonka työparina työskentelee suomalainen Jakob Johanson.
Tarinassa yhdistyy kolme rikosepäilyä Islannissa: kunnallispolitiikon ampuminen hiihtoladulla, Hildurin pikkusiskojen Rosan ja Björkin katoaminen vuosia sitten ja eriskummallinen lento-onnettomuus. Ensisijainen rikostutkinta pyörii kunnallispoliitikon murhatutkinnan ympärillä. Hildur tutkii tapauksia yhdessä poliisikollegansa kanssa.
Mitä yhteistä näillä kuoleman- ja katoamistapauksilla on? Henkirikosten ja pikkusiskojen katoaminen on turhan monivyyhtistä ja aukenee vasta aivan lopussa – jos silloinkaan ihan täysin. Kertomusta on luettava tarkasti, jotta pysyy kartalla juonenkäänteistä.
Kantavana teemana on henkinen ja fyysinen väkivalta Hildurin lapsuusperheessä. Satu Rämön kynästä syntyneet henkilökuvat ovat äärimmäisen tarkkapiirtoisia ja heidän tunnemaailmansa läikähtää suoraan sydämeen.
Rämö loistaa ihmissuhdekiemuroiden taltioijana ja Islannin omaleimaisen luonnon sanoittajana. Teksti henkii myös skandinaavista mystiikkaa, mikä tuo ripauksen lisäjännitystä tarinaan. Kiitettävää on menneisyyden ja nykyisyyden tapahtumien osittainen yhteenkietoutuminen.
Dekkari ei kuitenkaan mässäile henkirikoksilla, eikä lasten katoamisella vaan sopii myös herkemmälle lukijalle ja illalla luettavaksi. Uskon, että kirjasta nauttisi myös teini-ikäinen lukija, joka nauttii jännityskirjoista.
Vaikka perheväkivalta ja traaginen loppunäytös tiivistyy loppua kohti, Rämö ei missään kohti tulkitse psykologisia kiemuroita liikaa. Ja mikä ansiokkainta, dekkari jättää samanlaisen tunteen, mitä hyvän mielen kirjakin voi. Toivoa, yhteyttä ja silti avoimia kohtaloita. Sormet havittelevat jo innoissaan loppuvuodesta ilmestyvää kolmatta osaa.
Henkilöhahmojen tunnemaailma läikähtää suoraan sydämeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








