Jyväskylä on Keski-Suomen hyvinvointialueen keskuspaikka. Hyvinvointijohtaja Jan Tollet kuvattiin sairaala Novan edustalla syyskuun lopussa. Kuva: Petteri Kivimäki
”Management by perkele ei kuulu 2020-luvulle” – Muutosjohtaja Jan Tollet rakentaa jättiorganisaatiota Keski-Suomen soteen
Hyvinvointijohtaja Jan Tollet näkee, että sote-puolen palvelukokonaisuudet ovat keskeinen osa koko Keski-Suomen maakunnan elinvoimaisuutta.Jyväskylä
Jan Tollet aloitti Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajana elokuussa. Ensi töiksi 26 entistä kunta- ja kuntayhtymäpohjaista organisaatiota on yhdistettävä maakunnalliseksi sote-kokonaisuudeksi. Kuva: Petteri KivimäkiElokuun puolivälissä Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajana aloittaneella Jan Tolletilla on pitkä kokemus kansainvälisissä yrityksissä työskentelystä sekä itse yrittäjänä toimimisesta.
Yrittäjätausta näkyy Tolletin toimintatavoissa myös hyvinvointialuejohtajana.
”Tehtävässä aloitettuani totesin ensimmäisenä, että nyt on sata päivää aikaa määrittää tulevan muutoksen suuntalinjat. Siinä ajassa tähän on kyettävä”, Tollet sanoo.
Itseään Tollet kuvailee sanalla muutosjohtaja. Hyvinvointialueen perustamista hän luonnehtii superfuusioksi ja sote-uudistusta itsenäisen Suomen historian merkittävimmäksi hallintouudistukseksi.
”Kyllä voi sanoa, että olen halki työurani kaivannut tekemisen meininkiä. Se on ollut kokonaan uuden yrityksen perustamista taikka radikaalia toiminnan uudistamista.”
Tekemistä Keski-Suomen maakuntarajoja noudattavan, ensi vuoden alussa syntyvän uuden hyvinvointialueen parissa toden totta riittää.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden kontolle.
”Keski-Suomessa se tarkoittaa 26 erillisen organisaation, joiden sisällä on omia organisaatioitaan, sulauttamista toisiinsa. Näissä kaikissa on omat toimintakulttuurinsa”, Tollet hahmottelee.
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuotuinen budjetti on noin 1,1 miljardia euroa.
”Työntekijöitä on yhteensä 11 500. Keski-Suomen hyvinvointialue lukeutuu Suomen kymmenen suurimman työllistäjän joukkoon.”
Sadan päivän suunnitelmansa ensiaskeleet liittyvät Tolletin mukaan turvallisen muutoksen läpi viemiseen.
”Aivan ensimmäiseksi on huolehdittava siitä, että muutos on kaikille turvallinen. 1.1.2023 palkat maksetaan kaikille ajallaan eikä nähdä Helsingin kaltaista palkkakaaosta.”
”Toisekseen palveluiden on toimittava kuten tähänkin asti. Jos asiakas huomaa eron vain muuttuneessa logossa, on alku ollut onnistunut.”
Jan Tollet
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja 15.8.2022 alkaen.
Koulutukseltaan diplomi-insinööri. Suorittanut EMBA -tutkinnon Yhdysvalloissa. Suorittaa parhaillaan Terveystieteen MBA -tutkintoa Aalto-yliopistossa.
Työskennellyt yrittäjänä sekä kansainvälisissä yrityksissä ulkomailla. Muun muassa telecom-alalla Unkarissa ja Kiinassa sekä yhdysvaltalaisten energia-alan pääomasijoittajien yrityksissä Kaakkois-Aasiassa.
Paluumuutti perheensä kanssa Suomeen 2016.
Siirtyi 2020 Islabin toimitusjohtajaksi ja 2021 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaksi.
Asuu viikot Jyväskylässä ja viikonloppuisin Espoossa, josta on lähtöisin.
Entinen kilpatason uimari, harrastaa kuntosalilla käyntiä.
Omistaa hevostallin Espoossa.
26 erillisen organisaation yhdistämisessä on haasteita, mutta yhtä lailla osaavan henkilökunnan saatavuudesta on kyettävä huolehtimaan.
”Olennaista tässä ovat alueen veto- ja pitovoima henkilöstölle. Työhyvinvoinnin on oltava kohdallaan, ja siinä kohden johtamisen merkitys korostuu.”
Keski-Suomen hyvinvointialueella perustetaan oma akatemia, johon rakennetaan yhteistyössä maakunnan yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa kolmivuotinen johtajakoulutusohjelma.
”Amerikkalaisten kollegoiden kanssa työskennellessäni opin johtamisesta paljon. He ymmärtävät, että jos johtaja ei mahdollista oman organisaation ihmisten onnistumista tehtävissään, alkaa koko organisaatiolla mennä huonosti.”
”Sellainen vanhakantainen management by perkele -kulttuuri ei kuulu 2020-luvulle. Avoin ja kuunteleva johtaminen on kaiken tekemisemme keskiössä.”
Tolletin mukaan johtoryhmän yhteispelin toimivuus on tärkeää.
”Olen ollut rekrytoimassa kolmea toimialajohtajaa lähimmiksi alaisikseni. Kun toimialajohtajista kaksi oli palkattu, otin heidät mukaani valitsemaan kolmatta, siis omaa tulevaa kollegaansa. Yhteen hitsautunut tiimi on tuottava.”
Keski-Suomen hyvinvointialueella on noin 275 000 asukasta, joista 145 000 asuu keskuskaupunki Jyväskylässä.
Jan Tollet luonnehtii Keski-Suomen hyvinvointialuetta ominaisuuksiltaan sangen keskimääräiseksi Suomen kartalla.
”Keski-Suomessa on ikääntyvä väestö sekä ongelmia hoitoalan ammattilaisten saatavuudessa. Esimerkiksi mielenterveysalan ammattilaisista, kuten psykologeista, on huutava pula, mikä heijastuu negatiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nämä ovat myös kansallisia haasteita.”
Keski-Suomi on pinta-alaltaan laaja hyvinvointialue. Pohjoisen laidan harvaan asutut ja ikääntyneet alueet sijaitsevat yli sadan kilometrin päässä keskuskaupunki Jyväskylästä ja uudesta keskussairaala Novasta.
"Vaikka hyvinvointialueen keskuspaikka on Jyväskylässä, pyrimme siihen, että pääsy sote-palveluiden äärelle toteutuu koko maakunnan alueella mahdollisimman tasapuolisesti”, Tollet sanoo.
”Terveyskeskusverkosto on olemassa oleva kivijalka, jonka karsimiseksi ei ole olemassa mitään suunnitelmia. Palvelutasoa maaseudulla pyritään päinvastoin parantamaan nykyisestä, kun digitaalisia palveluita tuodaan perinteisten kivijalkapalveluiden rinnalle.”
Marinin hallituksen tekemässä sote-uudistuksessa Tollet näkee paljon hyvää.
”Kyllä tämä tuo tiettyjä skaalaetuja, ja samalla hallinnon määrä vähenee.”
Toimiva vuoropuhelu sote-sektorin sekä muiden maakunnallisten toimijoiden kesken on Tolletin mielestä olennaista.
”Uskon kumppanuuksiin ja yhdessä tekemiseen. Kaikessa ei voi itse olla maailmanmestari”, entinen kilpauimari vertaa.
”Tärkeimpiä kumppaneitamme ovat jatkossakin kunnat, mutta myös yritykset, yliopisto ja ammattikorkeakoulu, kolmas sektori – eli erilaiset säätiöt ja kirkko – sekä Keski-Suomen liitto ovat tässä mukana.”
Hyvinvointijohtaja näkee, että sote-puolen palvelukokonaisuudet ovat keskeinen osa koko maakunnan elinvoimaisuutta.
”Yhteistyössä on valtavasti mahdollisuuksia. Katson mielenkiinnolla Jyväskylän yliopiston sekä yksityisten terveysalan yritysten suuntaan.”
Miehen oma ensikosketus julkisten terveyspalveluiden maailmaan syntyi, kun hän toimi Itä-Suomen laboratoriopalvelutuotannosta vastaavan Islabin toimitusjohtajana kaksi vuotta sitten.
”Siitä tehtävästä siirryin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaksi ja nyt edelleen tänne Keski-Suomeen.”
Miten hyvinvointialueen organisaatioon ja omaan työnkuvaasi vaikuttaisi, jos Suomessa siirryttäisiin sodan kaltaisiin poikkeusoloihin?
”Poikkeusaikoina johtava ylilääkäri saa vahvan roolin. Se on ihan lakisääteinen kuvio. Silloin subsanssiosaaja ottaa tietynlaisen vetovastuun, kuten koronapandemiankin aikana”, Tollet vastaa.
”Operatiivinen päivittäistoiminta olisi edelleen hyvinvointialueen johtajan kontolla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
