Ikävää työtä tettiläisellä? Lapsiasiavaltuutettu: "Aina ei tarvitse viihtyä - velvollisuuksiin oppiminenkin on lapsen oikeus"

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä on tärkeää ottaa lapset mukaan töihin. Kuva: Markku Vuorikari

Lapset on tärkeä ottaa työhön mukaan ja päästää osaksi työn tekemisen kulttuuria, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Suomessa tämä onkin tapahtunut luontevasti esimerkiksi maatiloilla. Osallistuminen tilan ja kodin töihin tuo paljon kokemuksia siitä, että työ on arkinen osa elämää ja ihmisten yhdessäoloa.

On tärkeää tehdä ero tällaisen työhön oppimisen ja köyhyydestä kumpuavan lapsityön teettämisen välille.

Arkisessa kotityössäkin aikuisella on vastuu siitä, että lapsen oikeudet toteutuvat.

"Aikuisen on arvioitava se, mikä on sopivaa työtä. On tärkeää kuulla lasta: mitä hän pystyy tekemään ja oppimaan."

Entä jos ei huvita? Kurttilan viesti on, että lapsen kuuleminen ei tarkoita tämän pillin mukaan tanssimista.

"Lapsen mielipide ei ole aina lapsen etu. Aikuisen pitää arvioida, onko lapsen arvio oikea vai sen kaltainen, että keskustelua pitää jatkaa. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös velvollisuuksien oppimista."

Kaikki lapset eivät saa luontevia kokemuksia työstä. Silloin ei ole ihme, jos hommat eivät maistu ja käsien likaantuminen yllättää.

"On tärkeää, että lapsi kantaa vastuuta ja velvollisuutta ikävaiheensa mukaisesti, esimerkiksi siivoaa oman huoneensa. Kulttuuri, jossa aikuiset tekevät lapsen puolesta, on aikamme ilmiö. Esimerkiksi lasten kuljettaminen lyhyilläkin matkoilla on yhä tyypillisempää."

Kurttila ehdottaa tet-jaksojen kehittämistä niin, että työhön oppiminen onnistuisi nykyistä tasavertaisemmin ja paremmin.

"Toivoisin, että tet-harjoittelut alkaisivat nykyistä aikaisemmin. Esitän myös kysymyksen: Paljonko tet-jaksojen kokemuksia ja oppimistuloksia arvioidaan jälkeenpäin?"

Kurttilan mielestä on myös ongelmallista, että tet-paikkojen valinnassa kaikki eivät ole samalla lähtöviivalla.

"Huomataan, että vanhempien merkitys on suuri siinä, minkälaisiin töihin lapset tulevat lähteneeksi. Ongelmana on, että ei pidetä riittävästi huolta erityisryhmistä, kuten maahanmuuttajista. Mainitsen heidät esimerkkinä, koska tilastollisesti maahanmuuttajien työttömyysasteet ovat korkeita. Monilla vanhemmilla ei ole edellytyksiä tuntea työelämää."

Kurttila toivoo myös, että koululaiset koko maassa saisivat mahdollisuuden osallistua yrityskylätoimintaan.

Kurttilalla itsellään on ikimuistoisia tet-kokemuksia marketin varastolta ja pitserian pitsanpaistajana - töitä, jotka olisivat muuten jääneet vieraiksi.

"Nämä ovat niitä varhaisia kokemuksia, joita lapset tarvitsevat. Se on yhteistyötä, jota on rakennettava työelämän kanssa."

Työn ilokin on tärkeää vastuun ja velvollisuuksien oppimisen lisäksi.

"Toivon, että työn ilo on päällimmäinen asia, jota pyrimme rakentamaan. Työ on myös mukavaa ja motivoivaa. Siihen voi syntyä sellainen suhde, joka imaisee opiskelemaan jotakin tiettyä alaa."

Lue myös:

Olga Temonen: Työnteko on rankkaa

Olga Temosen kokemukset kotieläinpihan ja tallin nuorista harjoittelijoista ovat herättäneet sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua nykynuorten suhtautumisesta työhön.