Jyväskylässä asuva Magnus Mali on laatinut esimerkiksi Haluatko miljonääriksi ja Iknow -lautapelien kysymykset. Itse hän ehtii nykyisin osallistumaan paikalliseen pubivisaan kerran kuukaudessa. Kuva: Petteri Kivimäki
Tietovisa-ammattilainen Magnus Mali opetteli jo pikkupoikana ulkoa Suomen kunnat, maailman pääkaupungit ja liput – Pisa-tulosten romahdus näkyy hänestä jo television visoissa
Magnus Mali on tehnyt tietovisailusta itselleen ammatin. Käännekohta elämässä oli Haluatko miljonääriksi -ohjelmaan osallistuminen 21-vuotiaana.
Forssassa kasvanut Magnus Mali kiinnostui yleis- ja knoppitiedosta jo pikkupoikana. Nykyään hän elättää perheensä trivia-ammattilaisena. Malin tuorein visailukirja Knoppi! (Otava, 2023) ilmestyi heinäkuussa. Kuva: Petteri Kivimäki41-vuotias Magnus Mali lienee Suomen tämän hetken tunnetuin tietovisailija. Moni muistaa hänet MTV3:n Jahti- ja Super-Jahti -visailuohjelmien ”Terävänä”.
Kahden lapsen isä on elättänyt perheensä viimeiset viisi vuotta päätoimisena visailunikkarina. Hän tekee tietovisakirjoja, laatii kysymyksiä lautapeleihin, televisio-ohjelmiin, lehtiin ja yritystilaisuuksiin.
Forssassa kasvanut Mali kiinnostui yleis- ja knoppitiedosta pikkulapsena. Hän pänttäsi jo neljävuotiaana lippukirjoja ja opetteli maailman pääkaupunkeja ulkoa.
Myöhemmin yläasteen historiatunneilla teini-ikäinen tietoviisas haastoi muun luokan historiapeleissä.
”Pelasimme perheen kanssa Trivial Pursuitia ja seurasin televisiosta erilaisia 1990-luvun visailuja, kuten Suomen Tietoviisasta, Megavisaa ja Kolmosvisaa. Katselin ihaillen kilpailijoita, että vau, miten joku voi tietää noin paljon.”
Magnuksen isä on muusikko-sanoittaja Turkka Mali, jonka kynästä ovat peräisin esimerkiksi hitit Täällä Pohjantähden alla, Kerran ja La dolce vita.
”Iskän keikkakalenterissa luki aakkosjärjestyksessä kaikki Suomen kunnat ja opettelin listan pikkupoikana ulkoa. Se alkoi Alajärvi, Alavus, mutta en muista enää jatkoa”, Magnus Mali naurahtaa.
Iskän keikkakalenterissa luki aakkosjärjestyksessä kaikki Suomen kunnat ja opettelin listan pikkupoikana ulkoa.
2000-luvun alussa tietovisabuumi valtasi Suomen television. Ruudussa nähtiin eri kanavilla esimerkiksi Giljotiini, Bonus, Maailman ympäri ja Greed.
Magnus Mali oli varttunut sopivasti täysi-ikäiseksi ja kilpaili vuoron perään kaikissa television visailuissa. Moniin ohjelmiin haettiin silloin vielä lankapuhelimella soittamalla ja ennakkokysymyksiin vastaamalla.
Ensimmäisen kerran nuorukainen nähtiin televisiossa Heikoin Lenkki -ohjelmassa vuonna 2002. Ohjelman juontajan Kirsi Salon tylyys ei häirinnyt viilipyttymäistä varusmiestä.
”Fiilis oli uskomaton, kun pääsin televisioon ja satuin vielä voittamaan kisan. Ohjelma kuvattiin lauantaina ja lähdimme kaverien kanssa juhlimaan Forssan yöhön.”
Lasse Lehtisen juontamaan Haluatko miljonääriksi -ohjelmaan Magnus Mali osallistui 2003. Hän vastasi oikein 12 kysymykseen ja voitti 45 000 euron potin.
”45 000 euron kysymys kuului: minkä kunnan vaakunassa on seitsemän miestä? Se oli pääteltävissä Nurmijärveksi. Seuraava kysymys käsitteli Pisan tornin kerrosmääriä ja siihen loppui osaaminen. En uskaltanut riskeerata, vaan jätin kisan kesken.”
Miljonääri-ohjelman voitto avasi Malille monia työtilaisuuksia. Viisi vuotta sitten hotelli- ja ravintola-ala sai jäädä, ja hänestä tuli täyspäiväinen trivia-ammattilainen.
”Vuonna 2019 pääsin Linnan juhliin, koska presidentti Sauli Niinistökin on iso tietovisojen ystävä. Tapasin itsenäisyyspäivän juhlissa ensimmäisen kerran myös Lasse Lehtisen Haluatko miljonääriksi -ohjelman nauhoituksen jälkeen.”
Magnus Malin mukaan television tietovisoihin haetaan nykyään supliikkeja kilpailijoita, jotta keskivertokatsojat saavat nauraa kotisohvalla.
”Me visaintoilijat haluaisimme toki nähdä televisiossa mahdollisimman tietäviä ja fiksuja tyyppejä.”
Klassikkoaseman saavuttaneessa Ylen 1990-luvun Suomen tietoviisaassa kaikki kilpailijat olivat käytännössä miehiä.
”He olivat opetelleet tietosanakirjoja ulkoa. Esitetyt kysymykset olivat mahdottoman vaikeita tavalliselle ihmiselle”, Mali muistelee.
Laaja yleistieto on edelleen valttia, jotta tv-visoissa voi menestyä. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä, sillä moni tietäjä menee lukkoon televisiokameroiden loisteessa. Mali on havainnut ilmiön Jahti-ohjelmien kuvauksissa.
”Häpeä on tunne, joka helposti puskee pintaan, kun puoli miljoona ihmistä seuraa esiintymistä televisiossa. Itse en välitä, mitä muut ajattelevat. Visailu on leikkiä ja ainutkertainen tilanne. Siitä kannattaa nauttia.”
”Me visaintoilijat haluaisimme toki nähdä televisiossa mahdollisimman tietäviä ja fiksuja tyyppejä.”
Jahti on nyt tauolla. MTV3:lla alkaa kuitenkin syyskuussa uusi Tietäjät tietää -visailuohjelma, johon Mali on laatinut kysymykset. Lisäksi hänellä piisaa hommia esimerkiksi vuosittaisissa tietovisakirjoissa ja lautapeleissä.
Hän pyrkii tekemään mahdollisimman ajattomia kysymyksiä, jotta peleistä ja kirjoista olisi iloa pitkään. Visakonkari ahmii tietoa erityisesti lehdistä, elokuvista ja kirjoista.
”Wikipedia on kysymyksiä tehdessä tärkein työkaluni. Haaveeni on kehittää oma visaohjelma. Olisi hienoa, jos saisin vietyä suomalaisen visailuformaatin myös maailmalle.”
Informaatiotulva hankaloittaa Malin mukaan visailukysymysten keksimistä. Esimerkiksi populaarimusiikin, elokuvien ja televisiosarjojen määrä on räjähtänyt käsiin viime vuosikymmeninä.
”1980-luvulla Suomessa oli vain muutama tv-sarja, joita kaikki katsoivat ja that's it. Nyt sarjoja esitetään kymmenillä kanavilla ja suoratoistopalveluissa. Tiedon hallinta ei ole enää niin helppoa”, Mali sanoo.
Magnus Malin mukaan tietovisakysymyksiä voi keksiä, kun vain pitää silmänsä auki. Taustalla on taiteilija Helmer Selinin betonista tekemä kuusimetrinen jänis Jyväskylän Pupuhuhdassa. Kuva: Petteri KivimäkiPubivisoissa pöydät ovat täynnä eri puolilla maata, nettivisoja pelataan ahkerasti ja television tietokilpailut keräävät yleisöä. Perhepiirissä ja kaveriporukoissa mitellään tietämyksestä lautapeleissä. Miksi suomalaiset rakastavat tietovisoja?
”Olemme urheiluhullua kansaa ja tietovisat ovat aivojen kisailua. Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu pätemisen tarve. Myös yleistietoa arvostetaan”, Mali perustelee.
Suomen koululaitos loisti pisatestien kärjessä erityisesti 2000-luvun alkupuolella. Magnus Malin mielestä alamäki kuitenkin näkyy jo televisiovisailuissa.
”Kilpailijoiden tietämys heikkenee vuosi vuodelta, vaikka keskivertotaso on edelleen hyvä. Teknologialla on puolensa, mutta aivomme eivät pysy aina mukana. Netistä tarkistettu tieto ei jää päähän yhtä hyvin kuin esimerkiksi kirjasta luettu.”
Mali ei pelkää, että tekoäly veisi häneltä työt. Ainakin vielä tekoälysovellusten laatimat tietovisat ovat persoonattomia ja hengettömiä.
”Tämä on ehkä konservatiivinen näkemys, mutta minusta yleissivistys kuuluu ihmisyyteen ja sosiaaliseen elämään. Tällöin pystyy muodostamaan mielipiteen erilaisista asioista ilman että tarvitsee koko ajan räpeltää puhelinta.”
Magnus Mali
Magnus Mali on vuonna 1982 syntynyt pitkän linjan visailuekspertti. Kasvanut lapsuutensa ja nuoruutensa Forssassa.
Osallistunut lukuisiin televisiovisailuihin ja tietokilpailuihin 2000-luvun alussa ja siitä lähtien kerryttänyt vuosien varrella mittavan kysymysvaraston.
Muistetaan MTV3:n Jahti ja Super-Jahti -visailuohjelmien Terävänä. Tehnyt kysymykset esimerkiksi Ylen Hengaillaan-tietokilpailuun ja syksyllä alkavaan MTV3:n Tietäjät tietää -visailuohjelmaan. Kirjoittanut kuusi tietovisakirjaa.
Ryhtyi vuonna 2018 päätoimiseksi visailuammattilaiseksi. Työskenteli sitä ennen hotellialalla muun muassa Vanajanlinna Groupin myyntijohtajana. Valmistui restonomiksi 2006.
Asuu nykyään Jyväskylässä. Kihloissa, kaksi poikaa. Harrastaa lukemista, elokuvien katselua ja liikuntaa.
Magnus Mali on kahden lapsen isä. 5- ja 7-vuotiaat pojat asuvat vuoroviikoin äitinsä luona. Pojat katsovat televisiosta kaikki mahdolliset visailuohjelmat ja arvailevat kysymyksiä.
”Viisivuotiaskin osaa jo Suomen presidentit ulkoa. Vanhempi poika puolestaan keksi minulle televisiovisaan Minecraft-videopelistä kysymyksen”, hän hymyilee.
Tietovisailun ammattilainen voi oppia nuoremmiltaan. Malin aika ja kiinnostus eivät riitä pelimaailmaan, tubettajiin ja sosiaaliseen mediaan perehtymiseen. Silti hän ymmärtää, miksi näistäkin aiheista esitetään visoissa kysymyksiä.
”Ne ovat niin iso osa nykypäivän ihmisten maailmaa. Alan harrastajilla ja vanhemmilla sukupolvilla on uusiin aiheisiin muutosvastarintaa. Yhtä lailla nuoret voivat kyseenalaistaa, miksi pitäisi tietää vastaus maailmansota-kysymykseen.”
Suomen koululaitos loisti pisatestien kärjessä erityisesti 2000-luvun alkupuolella. Magnus Malin mielestä tiedollinen alamäki kuitenkin näkyy jo televisiovisailuissa. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
