Jaksaa, jaksaa – mutta miten?
koonnut: eija mansikkamäki, grafiikka: jukka pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoYrittäjän elämä on vapaata ja ihanaa – vai onko?
Monen yrittäjän vapaus on vuosien mittaan muuttunut ikeeksi. Näin on käynyt etenkin maatalousyrittäjille, joille lisääntyvä paperityö, valvonta, ympäristövaatimukset ja kaupunkilaisten kuvitelmat maalaiselämän autuudesta luovat paineita.
”Maatalousyrittäjien työkuormitus on suurempaa kuin muun väestön ja se on kasvanut vuodesta 2009”, tiimipäällikkö Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta vahvistaa.
Kun muu väestö on kokenut työkuormansa jopa kevenneen, maatalousyrittäjistä 37 prosenttia kertoo kuormittavuudesta. Vuonna 2009 luku oli 28 prosenttia.
”Työssä on selvästi haastetta.”
Myös opiskelija Laura Stensblomin tänä vuonna Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tekemässä opinnäytetyössä ilmeni, että eteläpohjalaisten maitotilallisten jaksaminen oli kovilla vuonna 2012: 97,9 prosenttia tutkituista oli kokenut stressiä edellisen vuoden aikana.
Unettomuudesta ja masentuneisuudesta eli suoranaisesta työuupumuksesta kärsi 52 prosenttia. Oireet lisääntyivät, kun velka kasvoi.
Haasteellista on, että stressistä kärsivät ovat myös tyytymättömiä työhönsä. Samalla mahdollisuuksia säädellä työn määrää pidettiin vähäisinä.
Yleisimpänä työhön liittyvänä haittana mainittiin pölyt. Henkistä hyvinvointia nakertavat epävarmuus, riittämättömyys, maatalouden paineet, stressi, turhautuminen, viranomaiset ja väsymys.
Maatalousyrittäjiä vaivaavat lisäksi muita enemmän ylipaino ja liikunnan puute.
Tärkeimmät jaksamisen keinot olivat lomittajat ja perhe. Muutkin keinot kiinnostivat, mutta niitä ei tunneta.
Yrityksissä tehdyn selvityksen mukaan panostus työhyvinvointiin kannattaa: jokainen sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin.
Työterveyslaitoksen kehittämispäällikön Jukka Mäittälän mukaan työkyky on kuin talo, joka koostuu neljästä kerroksesta. Tärkein on pohjakerros eli terveys ja toimintakyky, jonka päällä on toinen kerros eli ammatillinen osaaminen. Kolmantena tulevat asenteet, arvot ja motivaatio.
”Arvot voivat olla omalle jaksamiselle hyvin tärkeitä, esimerkiksi ajatus, että tuottaa ihmisen ravintoketjun alkupäässä puhdasta ruokaa loppukäyttäjille.”
Ylin kerros liittyy suoraan työhön: hyvät työolot ja niin järkevät yrityksen tavoitteet, että työtä voi jatkaa vielä kymmenen vuoden kuluttua.
”Usein työyhteisönä on puoliso. Jos oma työkyky on koetuksella ja taloudellinen taakka painaa, ei parisuhdettakaan ole varaa ajaa karille. On tärkeää puhua puolison kanssa, muustakin kuin työstä.”
On myös terve piirre käydä harrastuksissa ja ammatillisessa ajatustenvaihdossa pihapiirin ulkopuolellakin, Mäittälä muistuttaa.
Kirsi Ahola muistuttaa, että työssä jaksaminen koostuu työn ja ihmisen itsensä voimavaroista.
Työstä löytyy voimaa, kun sen kokee mielekkääksi.
”Motivaatio on tärkeää löytää myös työn muuttuessa eli koneellistumisen ja sääntelyn lisääntyessä. Toinen asia on osaaminen: työ on helpompaa, kun opiskelee uutta eli suostuu kehityksen kulkuun. Jos tuntee, ettei osaa, työ on raskasta ja hidasta.”
Kolmantena Ahola painottaa toimeentulon ja tavoitteiden realismia: ison tavoitteen ohella on hyvä olla pienempiä, joiden toteutumista seuraa.
”Vuosikello tuo maatilan työhön luonnollista syklisyyttä, mutta päivät ja vuodet voivat silti toistua samanlaisina.”
”On hyvä pysähtyä vaikka kerran kuukaudessa katsomaan, mikä on mennyt hyvin tai huonosti, mitä pitää muuttaa ja pystyykö siihen itse. Se on kuin varhaisen tukemisen malli itselle, silloin ei tule yllätyksiä”, Ahola neuvoo ja muistuttaa ammatillisen neuvonnan käyttämisestä.
”Omaan hyvinvointiin pätee sama kuin peltoon: jos sitä ryöstöviljelee, se ei enää tuota.”
Omaan työkykyyn voi puolestaan vaikuttaa monin palautumiskeinoin ja asenteella.
”Mää nyt oon tämmönen” -asenteen sijasta voi ajatella, että asioihin pystyy vaikuttamaan ja haluaa etsiä ratkaisuja.
”Suhtautumisella ongelmiin on jopa isompi vaikutus kuin itse ongelmalla. Tärkeintä on, että edes yrittää tehdä asioille jotakin”, Ahola sanoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
