Suomalaiset lääkärit haluavat kirurgeiksi – vähemmän suosittujen erikoisalojen tekijöistä uhkana pula etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa

Kun tietylle erikoisalalle kouluttautuu liian vähän lääkäreitä, syntyy kierre: työkuorma kasvaa ja alan houkuttelevuus vähenee entisestään. Se vaikuttaa erityisesti pieniin sairaaloihin. Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Tällä vuosikymmenellä juodaan sairaaloissa monet eläköitymiskahvit.

Noin puolet maamme 13 000 erikoislääkäristä tulee 2020-luvulla 65 vuoden ikään.

Se tietää haasteita monille sairaaloille, ounastelee Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikkö Johanna Rellman. Osa palveluista on nytkin vain muutaman henkilön varassa.

Joillakin aloilla eläköityminen on keskimääräistäkin vauhdikkaampaa. Fysiatriaan erikoistuneista lääkäreistä monet ovat lähellä eläkeikää. Fysiatrit ovat perehtyneitä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin.

Myös psykiatrisilla aloilla lääkärikunta on iäkästä.

Runsaammin nuorempia lääkäreitä löytyy esimerkiksi kardiologien ja kirurgien keskuudesta.

Rellmanin laatiman selvityksen mukaan osalla lääketieteen erikoisaloista on jääty jälkeen koulutustarpeesta.

Mutta miksi vinoutuma on syntynyt?

Tähän asti erikoislääkärien kouluttautumista ei ole erityisesti ohjattu, Rellman kertoo. Lääkärit ovat erikoistuneet oman kiinnostuksensa mukaan.

Kaikkiaan lääkäreillä on mahdollisuus erikoistua noin 50 eri erikoisalaan patologiasta yleislääketieteeseen.

Sinänsä on tärkeää, että ihmiset opiskelevat sitä mikä heitä kiinnostaa, Rellman sanoo. Samalla on kuitenkin syntynyt tilanne, jossa tietyille erikoisaloille ei ole koulutettu väkeä. Toiset alat ovat houkuttavampia kuin toiset.

Erikoislääkärikoulutusta on uudistettu ohjaamaan erikoistumista tehokkaammin aloille, joissa on suurin työvoiman tarve.

Yksi niistä on psykiatria, joka aikoinaan oli yksi suosituimmista erikoistumisaloista. Miksi se on menettänyt suosiotaan?

"Siihen varmaan vaikuttaa monta asiaa", Rellman pohtii. "Varmasti alan raskauskin on yksi tekijä. On vaikeita potilaita."

Yksi syy on myös se, että nuoret pyritään saamaan lääkikseen suoraan lukion penkiltä. Psykiatriset alat kiinnostavat perinteisesti vähän vanhempia. Lääkärit joilla on jo omia lapsia hakeutuvat keskimäärin useammin esimerkiksi lastenpsykiatriaan.

Kun alalle kouluttautuu liian vähän lääkäreitä, syntyy kierre: työkuorma kasvaa ja alan houkuttelevuus vähenee entisestään. Se vaikuttaa erityisesti pieniin sairaaloihin.

Kun yksi jää eläkkeelle ja toinen lähtee muuten vain, voi palvelun tarjoaminen olla vaakalaudalla.

"Pienissä sairaaloissa erikoisalat ovat haavoittuvia eläköitymisen suhteen. Nuorta erikoislääkäriä on vaikea saada työskentelemään yksin. Ihmiset haluavat kollegojen tukea."

Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne vaikeutuu jatkuvasti, Rellman kertoo. "Tulee tietoa, että eri paikoissa ei eläköityvien tilalle tahdo löytyä uutta tekijää."

Koulutuksen saaneista moni valuu Etelä-Suomeen töihin. Uudistuksessa erikoislääkäreiden koulutusta pyritäänkin lisäämään Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kuopion yliopistosta valmistuneista lääkäreistä ja erikoislääkäreistä noin kolmasosa muuttaa pois valmistumisensa jälkeen.

Yliopiston tilanne on suurimmalta osin hyvä, kertoo Itä-Suomen yliopiston ylilääkäri Heikki Löppönen. Haasteita on alueen keskussairaaloilla.

Suurimpia ongelmia lääkärirekrytoinnissa on psykiatrian erikoisaloilla sekä hyvin pienillä erikoisaloilla kuten patologiassa ja kliinisessä mikrobiologiassa.

Suosittuja erikoistumiskohteita Kuopiossa ovat esimerkiksi kardiologia ja silmätaudit.

Keuhkolääkäreistä on pulaa koko Suomessa, kertoo ylilääkäri Juha Alanko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Haastetta lisää uniapneapotilaiden määrän räjähtäminen käsiin. "Keskeinen altistava tekijä on ylipaino."

Asiantuntijahoitajilla on kasvava vastuu uniapneapotilaiden hoidossa.

Myös koronavirus on korostanut keuhkolääkäreiden osaamisen merkitystä.

Seinäjoella neurologian tilanne on kohtuullinen, mutta heitäkään ei ole liiaksi asti. Sisätautien suppeat erikoisalat kuten endokrinologia, infektiosairaudet ja reumatologia ovat kardiologiaa lukuun ottamatta Seinäjoen keskussairaalassa muutamien ihmisten varassa.

Loma-ajat ovat kriittisimpiä, Alanko summaa. "Jos lääkäreitä on kolme, tilanne on hyvä. Jos kaksi, pärjätään. Jos yksi, niin tilanne on katastrofi."

Yksi erikoislääkäri lisää voi siis parantaa tilannetta merkittävästi.

Psykiatrien määrä on Seinäjoella yleiseen tilanteeseen peilaten hyvä.

Kirurgin työ on opiskelijoiden keskuudessa suosittu erikoistumisala. Käsityövaltainen kirurgia myös syö enemmän työvoimaa. Myös esimerkiksi korva- ja silmätaudit sekä gynekologia ovat suosittuja.

Nykyisistä suurista koulutusmääristä apua ei saada kovin nopeasti, Alanko muistuttaa. Lääkäriksi opiskellaan kuusi vuotta, erikoistuminen vie 5–6 vuotta, helposti kauemminkin. "Toivottavasti ihmiset osataan ohjata oikeille erikoisaloille. Nuoria on kohta riittävästi, vanhoista kokeneista on pulaa."

Potilaille eläköitymisen ongelmat näkyvät vastaanotolle pääsyn vaikeutumisena.

Matkat hoitoon ja vastaanotoille pitenevät. Palveluja ei saa aina edes rahalla. Vaikka kunta yrittäisi ostaa palveluja yksityiseltä, niitä ei välttämättä sieltäkään ole saatavissa.

Jonotusaikojen nykyisistä pituuksista on vaikea saada luotettavaa tietoa, sillä korona sekoitti kevättä sairaanhoidossa.

Valtakunnallinen vuosittainen koulutustarve on noin 700 uutta erikoislääkäriä. Vuoteen 2035 saakka katsova selvitystyö on tehty yliopistojen toimeksiannosta kevään aikana.

Ikääntyvien lääkäreiden pysymistä työelämässä tulisi myös voimakkaasti tukea, raportissa ehdotetaan.

Vuoteen 2035 erikoislääkärien määrä kasvaisi suunnitellulla koulutustahdilla nykyisestä huomattavasti, yli 16 000 erikoislääkäriin.

Positiivista on, että parannusta on ryhdytty tekemään, Rellman virkkoo. Osa on siinä myös hyvin onnistunut.

Seinäjoen psykiatria on Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikkö Reillmanin mukaan esimerkki siitä, kuinka panostus hyvään koulutukseen on lisännyt alan houkuttelevuutta.

"Jos erikoistuvat tietävät, että jossakin on hyvää koulutusta saatavilla, tieto kiirii. Seinäjoki on hyvin pystynyt parantamaan omaa tilannettaan."