Aura Salla ei päässyt mepiksi, mutta nousi kokoomuksen johtoon ja johtaa nyt somejätti Facebookia: "Olen unelmahommissa"

Aura Salla liittyi Facebookiin vuonna 2007. Nuoriin vetoavat enemmän saman konsernin Oculus, WhatsApp ja Instagram, mutta 2,7 miljardin käyttäjän Facebook ei ole Sallasta vain mummojen some.”Facebookin ikäjakauma on laaja ja messengeriä käyttävät ja uutisia lukevat kaikenikäiset.” Kuva: Juha ROININEN

Aura Salla elää etäsuhteessa puolisoonsa eikä ole päässyt Brysselissäkään porttia lähemmäksi Facebookin toimistoa. 

Harvassa ovat yhtä määrätietoiset ihmiset kuin Aura ­Salla. Hurahtipa hän juoksuun, pesäpalloon tai EU:hun, hän ei luovuta.

Salla on kertonut olevansa laman lapsi, jonka koulussa säästettiin leikkaamalla pyyhekumitkin puoliksi ja jonka isän rakennusfirma teki konkurssin.

Salla luki 15-vuotiaana Karl Marxin Pääoman, päätyi puoluepuntaroinnin jälkeen kokoomukseen, paneutui tosissaan Lappeenrannan nuorisovaltuuston työhön ja nimesi jo 12-vuotiaana koiransa Ecuksi EU:n yhteisvaluutan mukaan.

Myöhemmin nuori nainen paistoi hampurilaisia, juoksi ja pelasi pesäpalloa, ja koska Suomen itäraja oli pitkä ja lähellä kotia, kävi armeijan. Silmälasit tosin estivät pääsyn unelmahommiin Hornet-lentäjäksi.

Suunnaksi tuli toinen unelma: EU:n kehittäminen. Salla pyrki Euroopan parlamenttiin, mutta vaikka mepin paikka ei irronnut, hänet kutsuttiin Brysseliin ja komissaarien kabinetteihin.

Ai niin, menikö ohi, että vielä toukokuussa 2020 hän toimi kokoomuksen ylimmän puolue-­elimen eli puoluevaltuuston puheenjohtajana?

Gradussaan Salla totesi, että virkamiehellä on enemmän valtaa kuin poliitikolla, paitsi jos on taitava poliitikko ohjailemaan virkamiehiä. Sitä hän tekee nyt itse, tosin yrityksen leivissä.

Salla aloitti koronavuoden 2020 toukokuussa EU-asioiden johtajana Facebookilla. Hän johtaa sosiaalisen median jätti­yhtiön Brysselin-toimiston noin 30 henkeä, hoitaa edunvalvontaa ja pitää yhteyttä 27 EU-maahan.

Vielä hän ei ole tosin tavannut alaisiaan, sillä Facebookin kaikki 60 000 työntekijää ovat kodeissaan etätöissä, Salla Brysselissä.

”Voin sanoa, että olen unelmahommissa, kun saan kehittää EU:ta ja vaikuttaa sen järkevämpään kehitykseen”, Salla sanoo ja lisää, että myös sananvapaus kuuluu hänen into­himoihinsa.

Niin: sananvapaus. Samaan konserniin kuuluvan Whats­Appin käyttäjiltä on pyydetty suostumusta puhelinnumeron jakamiseksi Facebookille, ja ihmisiä arveluttaa muutenkin tietojensa käyttö.

Salla vakuuttaa, että tiedot ovat turvassa.

”Kaikki voivat tarkistaa, mihin heidän tietojaan voidaan käyttää ja mihin ei. Internetissä kannattaa ylipäätään miettiä, mitä jakaa ja missä ja tarkistaa jokaisen alustan säännöt. Me emme voi esimerkiksi käyttää ihmisten henkilökohtaisia kuvia toisiin tarkoituksiin.”

Vihapuheeseen ja väärän tiedon levittämiseen voidaan puuttua, ja Sallan mukaan tämä sääntö on selvä: käyttäjä hyväksyy kirjautuessaan yhteisösäännöt, jotka eivät salli vihapuhetta, rasismia tai väkivaltaa.

”Viestejä liikkuu Facebookin alustalla noin 100 miljardia päivässä, ja teknologia tunnistaa esimerkiksi lapsipornoon ja terrorismiin liittyvät viestit. Rajatapaukset tutkitaan, ja jos joku rikkoo sääntöjä, hän saa varoituksen ja tarvittaessa poistetaan alustalta”, Salla selostaa.

”Mutta koska olemme yksityinen yritys emmekä media, meillä ei ole journalistista prosessia emmekä voi editoida julkaisuja, vaan vain merkitä tai poistaa niitä. Ihmiset ikäänkuin lainaavat meiltä tilaa.”

Esimerkiksi väkivaltaan ja vihapuheeseen kannustavia viestejä ja intiimien kosto­kuvien julkaisua voidaan seuloa tekoälyllä jo kirjoitusvaiheessa ja kuvantunnistamisen avulla. Facebookin mukaan sen erityisessä suojeluksessa ovat naiset.

Samalla logiikalla Facebook tarjoaa ihmisille heille tärkeän tuntuisia julkaisuja, sillä algoritmit oppivat tietämään, mistä tykkäämme ja mistä emme.

Facebook kertoo poistaneensa viime vuonna 95 prosenttia Facebookin ja Instagramin vihapuheesta ja häirinnästä ennen kuin ehti saada niistä edes ilmoituksen. Vuonna 2017 osuus oli 24 prosenttia. Loppu­vuodesta 2020 vihapuhetta sisälsi Facebookissa kymmenen sisältöä 10 000:stä.

Koska täyteen torjuntaan ei kyetä, osa vihamielisen maalittamisen kohteista kokee jäävänsä yksin, jos ei saa profiiliaan poistettua. Facebookin ainoa vastaus ovat erilaiset suojatyökalut, kuten Block ja Restrict eli esto ja rajoittaminen.

Facebook kertoo estäneensä esimerkiksi presidentti Donald Trumpin, mutta siirtyvätkö estettyjen kannattajat sitten valvomattomille foorumeille?

”Puhumme tietenkin vain omista alustoistamme, emmekä siitä, mitä tapahtuu muualla”, Salla vastaa.

Facebookilla ei ole Suomessa toimistoa, joten sisällöt tarkistetaan Ruotsista käsin.

Salla haluaa lisätä Facebookin avoimuutta ja vaikuttaa EU:n valmistelemiin sosiaalisen median säädöksiin. Hän kannustaa siihen kansalaisiakin, esimerkiksi kansanedustajien kautta.

Mepin työstä haaveillut Salla haluaa EU:sta hajautetun liittovaltion, jonka jäsenvaltioilla olisi omat sosiaali- ja koulutuspolitiikat, tuloverotus ja armeijat ja Suomi kuuluisi Natoon. Aiotko vielä pyrkiä Euroopan parlamenttiin?

”Seuraavat vaalit ovat vuonna 2024. Olen todella nauttinut tästä uudesta tehtävästä, jossa saa huikeaa johtamiskokemusta ja joka on unelmatyö tähän elämänvaiheeseen. Keskityn nyt täysin tähän.”

Mitä mieltä on kehittää kriisiytyvää unionia, josta jäsenet lähtevät ja rimpuilevat perusarvojen noudattamisessa?

”Oi, ei EU ole kriisissä lainkaan! Päinvastoin! EU on alkanut löytää yhteistä säveltä turvallisuuspolitiikassa, ja Britannian lähtö oli sysäys järkevämpään integraatioon.”

Sallan EU-innostus kumpuaa peruskoulun opettajista ja kesäkielikoulusta, jonka hän kävi 15-vuotiaana Itävallassa.

”Tutustuin ihmisiin ympäri Euroopan ja tajusin, että Lappeenranta on yhtä lailla kartalla kuin kaikki muutkin. Olimme lukeneet samat kirjat, nähneet samat elokuvat ja sieltä voi lähteä opiskelemaan. Oli iso juttu huomata olevansa osa isompaa kokonaisuutta!”

Isänsä yrityksen konkurssin ja uuden nousun jälkeen Salla on puhunut yritysten pärjäämisestä ilman verorahoja – myös maanviljelijöiden.

”Olen vapaan markkina­talouden kannattaja, eikä EU saa olla tukiautomaatti. Ajattelen kuitenkin, että ruuan omavaraisuus edellyttää tukia ja että pandemiatilanteessa tuet ovat tarpeen myös yrittäjille, mutta niitä ei tarvitse kierrättää EU:n kautta.”

Salla kokeili itsekin koululaisena työskentelyä maatilalla.

”Vietin Hauholla muutaman viikon lypsävien kanssa viljelystilalla. Minua on aina kiinnostanut luonto ja maaseutu”, sanoo Salla, joka mökkeilee Lappeenrannassa ja on kaikkiruokainen.

”Äitini on aivan paras kokki! Pulla on tuoksunut kotona, ja karjalapiirakoita ja -paistia on ollut tarjolla aina, karjalaisperinteen tapaan vähän liikaakin.”

• Syntynyt 13. kesäkuuta 1984 Lappeenrannassa.
• Asunut seitsemän vuotta Belgiassa, kotikunta Bryssel.
• Koulutus: Valtiotieteiden maisteri 2011, tohtorikoulutettava Turun yliopistossa.
• Sotilasarvoltaan kersantti, Ilmavoimissa Tikkakoskella 2004.
• Neuvonantaja EU-komissaari Jyrki Kataisen (kok.) kabinetissa 2014–2016, neuvonantajana komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin strategiayksikössä 2016–2020.
• Sai Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014 reilut 14 000 ja 2019 lähes 39 000 ääntä.
• Aviopuoliso uradiplomaatti, Turo Mattila, asuu Helsingissä.
• Pelannut pesäpalloa 13 vuotta naisten ykkösmestaruussarjaan saakka 1992–2003.
• Harrastaa pilatesta ja kuntosalilla käyntiä, seuraa pesäpalloa, haaveilee matkustamisesta maailman kaikkiin yli 200 maahan. ”Vajaat 90 on nyt plakkarissa.”

”Oli nuorena lappeen- rantalaisena iso juttu huomata olevansa osa isompaa kokonaisuutta!”