Suomi läpi Akaasta Äänekoskeen – kotiseuturakkaus on voimissaan maaseudun pienissä kunnissa

Jouni ja Janet Tervashonka kävivät 8. joulukuuta Joutsassa 20 asteen pakkasessa. Torilla oli hiljaista. Kuva: Petteri Kivimäki

"Aloimme puhua aamukahvipöydässä, missä olemme käyneet. Aika monessa kunnassa on tullut käytyä. Heitettiin, että lähdetään käymään kaikissa", kertoo Janet Tervashonka.

Siitä alkoi matkailuprojekti ja harrastus vuonna 2018. Erikoiseksi projektin tekee se, että Tervashonkien pariskunta kiertää Manner-Suomen 309 kuntaa aakkosjärjestyksessä.

"Emme ajatelleetkaan, millainen projekti se on. Inarin jälkeen tulee Inkoo", Janet naurahtaa.

Ely-keskusten lista kunnista antaa selkeät raamit vapaa-ajan käytölle. "Tiedetään, minne mennään seuraavana. Muuten kaukaisemmat kunnat jäisivät menemättä. Tulee ajettua reittejä, joita ei muuten tulisi käytyä."

Korona-ajan ilmiö Tervashonkien matkailuprojekti ei siis ole. "Korona-aika aiheutti pitkän tauon. Ei päässyt tai kehdannut lähteä, kahvilat eivät olleet auki", Jouni Tervashonka kertoo.

Joulukuun alussa Tervashongat kävivät Joutsassa, Keski-Suomessa. Tammikuussa vuorossa on Tervashonkien 54. kunta, Pohjois-Karjalan Juuka.

Läpiajo ei riitä, kuntaan jalkaudutaan. Vähimmäisvaatimus on, että kunnantalon edessä otetaan selfie.

Kunnantaloja pariskunta onkin nähnyt laidasta laitaan, vaatimattomasta mahtipontiseen. "Espoossa emme löytäneet kunnantaloa ollenkaan. Se on homeessa ja purettuna, virastot on jaettu ympäri kaupunkia", Janet kertoo.

Joensuusta taas löytyi upea Eliel Saarisen suunnittelema kunnantalo. Historia kiinnostaa Tervashonkia. "Jos on enemmän aikaa, yleensä käydään katsomassa kirkko."

Myös luontopolut kuuluvat usein ohjelmaan.

Pariskunta koettaa välttää isojen ketjujen ruokapaikkoja. Niissä muut asiakkaat ovat usein matkailijoita. "Paikallisissa kahviloissa pääsee juttuihin kahvilanomistajan tai paikallisten kanssa", Jouni sanoo.

Pariskunta kertoo matkailuprojektistaan Facebookissa Kunnat aakkosjärjestyksessä -sivulla. Tuottoa tai sponsoreita he eivät havittele.

Facebook on kätevä väline myös vinkkien kyselyyn. Varsin usein pariskunta liittyy kunnan Facebook-ryhmään etukäteen. Niistä tulee yleensä hyviä vinkkejä siitä, mitä kunnassa kannattaa nähdä, syödä ja kokea. "Mitä pienempi kunta, sitä enemmän tulee vinkkejä", Janet sanoo.

Pienissä kunnissa myös kunnanjohtajat ovat halunneet tavata Tervashongat. "Nykypäivän kunnanjohtajat ja matkailuihmiset ymmärtävät, että some on tärkeä", Jouni sanoo.

Matkaa on taitettu pääsääntöisesti omalla autolla. Alkuun ajatuksena oli, että julkisia käytettäisiin enemmän, Jouni kertoo.

Käytännön ongelmia kuitenkin tuottaa sen, että julkiset liikenneyhteydet pienille paikkakunnille ovat vähissä. "Asumme maalla, joten täältä pitää ensin mennä jonnekin, että pääsee liikennevälineeseen", kertoo Janet.

Myös aikatauluissa on sovittelua, sillä Jouni tekee vuorotöitä terveyskeskuksessa ja Janet on eläinhoitolayrittäjä.

Jouni on syntyisin Ivalosta ja Janet Lontoosta. Tervashongat muuttivat Kangasniemelle pääkaupunkiseudulta 35 vuotta sitten.

Mieleenpainuvia kokemuksia matkoilla ovat olleet pienet yksityiset museot. Ikaalisten harmonikkamuseossa pariskunta sai yksityiskonsertin. Ilmajoen Koskenkorvalla perhe esitteli yksityistä museotaan. Joroisissa Tervashongat saivat perehtyneen esittelyn yksityisen Maanpuolustusmuseon omistajalta.

Myös Ilomantsin Parppeinvaaralla tarjottu karjalainen pitopöytä oli uskomattoman hieno elämys, Jouni kertoo.

Ovatko Suomen kunnat erilaisia?

"On kulttuurikuntia, joissa on säilytetty paljon vanhaa rakennusperintöä. Hanko ja Hamina ovat mukavia. Osaa kirkonkylistä ei erota toisistaan. Vanha on purettu ja tilalle tehty matalaa liikekiinteistöä, josta osa on tyhjillään", Jouni sanoo.

Kunnan ja kotiseutuyhdistysten edustajista huokuu kotiseuturakkaus. "Alkuperäisasukkaat rakastavat aluettaan ja haluavat kertoa siitä", Janet sanoo.

"Matkailu pyörii usein tapahtumien ympärillä. Paikallisille omaan kotiseutuun liittyy rakkaus. Suvun tarinat ja kotipaikkakunnan menneisyys ovat oikeasti tärkeitä asioita", Jouni sanoo.

Kuntaliitokset tulevat usein esille puheissa vuosienkin päästä. "Ne eivät mene mielestä pois, vaikka hallinnollisesti ollaan uudessa kunnassa", Jouni sanoo.

"Oma paikkakunta on monelle sydämen asia. Mitä enemmän maaseutukunta, sitä enemmän kotiseutuhenkeä siellä on", Janet sanoo.

Syömistä löytyi Leivonmäen taajaman Karoliinan Kahvimylly & Kestikievarista. Kuva: Petteri Kivimäki

Hieno vanha mänty herkisti Tervashongat halailemaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Kunnantalon ovet aukesivat pienen huhuilun jälkeen. Henkilöstöasiantuntija Liisa Alftan pääsi kuvaan. Kuva: Petteri Kivimäki