Harri Heliövaara elää pelissä tunteella mukana, ja kotiin päin tullut tiukka ottelu päättyy usein rajuihin tuuletuksiin. Kuva: Jarno Mela
Wimbledon-sankari Harri Heliövaaran nousu tennistähdeksi vaikeuksien jälkeen on tarina, jota on vaikea uskoa todeksi
Harri Heliövaara ehti jo lopettaa moneksi vuoksi tennisuransa uupumuksen ja terveyshuolien vuoksi. Hän päätti kuitenkin kokeilla vielä kerran kilpatennistä, ja se kannatti.
Harri Heliövaaran panos on ollut ratkaiseva, että Suomi pääsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa Davis Cupin lopputurnaukseen 16 parhaan maan joukkoon. Kuva: Jarno MelaHarri Heliövaaran, 33, kännykkä hälyttää ja alkaa perheneuvottelu. Kun mies piipahtaa turnausten välissä kotimaassa, huippu-urheilijan elämä sekoittuu perheenisän arkeen. Milloin haetaan lapsi päiväkodista? Mitä ruokaa illaksi?
Taustalla kuuluu pallojen lyömisestä syntyvä tasainen kakofonia helsinkiläisessä Talin tenniskeskuksessa. Puhdas osuma keskelle mailaa antaa aivan omanlaisensa äänen ja tuottaa Heliövaaralle yhä hyviä fiiliksiä, vaikka tie tenniksen huipulle on ollut pitkä ja ohdakkeinen.
Hyvän junioriuran jälkeen kaksinpeliura kuivui kokoon 2013. Mies uupui ja kärsi loukkaantumista. Motivaatiokin hiipui, kun ura junnasi paikoillaan. Hän lopetti tenniksen, ja opiskeli Aalto-yliopistossa neljä vuotta myöhemmin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Hän kokeili yritysmaailmassa parissa arvostetussa firmassa, mutta ei malttanut pysyä poissa pelikentiltä.
Nyt mies on nelinpelin maailmanlistalla kymmenen tuntumassa, ja tennispummin budjetti on vaihtunut vuorineuvosten palkkaluokkaan. Läpimurtovuonna 2022 tienestejä kertyi jotakuinkin 500 000 dollaria, ja peliuran kokonaisansiot rikkovat pian miljoonan dollarin rajan.
KUKA?
Harri Heliövaara, on 33-vuotias tennisammattilainen.
Koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri.
Voittanut urallaan 4 ATP-kisaa sekä ylsi parhaiden nelinparien lopputurnaukseen 2022 ja siellä välieriin Lloyd Glasspoolin kanssa.
Nousi nelinpelaajien maailmanlistalla sijalle 9 tammikuun alussa 2023.
Kotoisin Helsingistä, jossa asuu yhä vaimon ja keväällä kaksi vuotta täyttävän tyttären kanssa.
Harva onnistuu oikeasti elättämään itsensä tennistä pelaamalla, vaikka moni yrittää ja huippujen tienestit ovat toiselta planeetalta. Pelaajat laitetaan maailmanlistalla järjestykseen ATP-pisteiden perusteella. Niitä saa paljon isoista ja vähän pienistä kisoista. Ja rankkaus ratkaisee, millaisiin turnauksiin pääsee.
Raakaa, mutta vieläkin tylympi oli noin 15 vuotta sitten tehty sääntömuutos, joka antoi kaksinpelaajille oikeuden osallistua nelinpeliin kaksinpelirankingillaan. Se muodostaa pelkästään nelinpeliin keskittyville ison haasteen päästä koskaan kisoihin, joista leipä irtoaa. Heliövaara on kuitenkin liian fiksu purrakseen ruokkivaa kättä, eikä kympin sakkiin kiilanneella ole siihen toisaalta enää tarvettakaan.
”Kaksinpelaajat ovat tähtiä, jotka tuovat yleisön ja näkyvyyden. Se taas takaa palkintorahat pelaajille ja pitää myös nelinpelin elossa. Nelinpeliä ei olisi ammattilaistasolla ilman kaksinpeliä, mutta toisin päin kyllä.”
Sitkeästi omin avuin eteenpäin.
Turnauksiin pyrkivien pelaajien rankkaukset lasketaan yhteen nelinpelissä, joten uran alkuvaiheessa voi saada vetoapua huipulle jo päässeiltä. Tiukan ammattimaisesti toimivat pelurit valitsevat partnerikseen nousevia kykyjä. Siksi australialainen John Peers aikoinaan pyysi Henri Kontista partnerikseen, vaikka tämän rankkaus oli paljon alempi.
Joskus veri on vettä sakeampaa: ammattitenniksessä veli voi auttaa veljeä ja maamies toistaan, kuten vaikkapa kaksinpelissä hyvän rankingin saavuttanut Emil Ruusuvuori, joka hiljan auttoi Ranskassa pelattuun ATP-kisaan nelinpelissä läpimurtoa yrittävän Patrik Niklas-Salmisen.
Jostain syystä Heliövaara on joutunut puskemaan huipulle ilman vetoapuja.
”Pyysin Henkkaa (Henri Kontista) muutaman kerran, mutta ehkä hän ajatteli, että minun on parempi kehittää itselleni oma peli-identiteetti kuin päästä huipulle jonkun siivellä.”
Hän lisää arvostavansa Kontista suuresti ja pitää tämän esimerkkiä ratkaisevana, että hän päätti yrittää vielä toisen kerran tennistä tosissaan.
Heliövaara löysi itsensä maajoukkueen edustustehtävistä uudelleen puolivahingossa 2016, kun Jarkko Nieminen oli lopettelemassa uransa eikä nuoripolvi ollut vielä kehittynyt edustustasolle. Vanha sotaratsu vastasi huutoon.
Davis Cupin nelinpeleissä Madagaskaria vastaan 2017 jokin naksahti päässä.
”Ajattelin, että jos Henri on päässyt kymmenen joukkoon, niin miksipä en minäkin. Päätin antaa itselleni tilaisuuden. Muuten olisi jäänyt harmittamaan, että en edes yrittänyt.”
Hän otti tähtäimeksi Tokion olympialaiset 2020, jonne hän päätti yrittää nimenomaan Kontisen parina.
Olympialaisiin ei yhteisranking sittemmin riittänyt, mutta nelinpelin salat alkoivat aueta varsinkin sen jälkeen, kun hän löysi parikseen kovasyöttöisen britin Lloyd Glasspoolin ja pääsi tämän ansiosta osalliseksi Englannin korkeasta nelinpelivalmennuksesta.
Noin 10 vuotta sitten todettu selkärankareuma vaatii säännöllistä lääkitystä.
Taktiikan ja tekniikan lisäksi työtä tuottaa iän karttuessa yhä enemmän fysiikka. Varsinkin noin 10 vuotta sitten todettu selkärankareuma vaatii säännöllistä lääkitystä eli käytännössä piikin kerran kuukaudessa sekä kurinalaista työtä fysioterapeutin kanssa. Sairaus ei parane, mutta pysyy kurissa.
Siitä on silti haittaa. Sairauteen kuuluva silmätulehdus vaivasi syksyllä Amerikan-kiertueella. Selkäkramppi taas pilasi toisella kierroksella tammikuussa Australian avoimet, jossa oli mahdollisuuksia voittoon saakka. Heliövaara ei tosin osaa sanoa, oliko vammalla yhteyttä reumaan.
Toisaalta täysin terveet tennisammattilaiset ovat harvassa. Lisäksi Heliövaara on melkoisen vakuuttunut, että valkokaulustyöläisen istumatyö olisi vieläkin haastellisempaa kropalle ja ainakin liikkumaan tottuneelle mielelle.
Sairaus ei parane mutta pysyy kurissa.
”Olen liikkunut koko elämäni, ja on tuskaa, kun se yhtäkkiä viedään pois. Työelämä on pitkä prosessi, ja kaikki aloittavat aluksi alhaalta. Se tarkoittaa pitkiä ja kuormittavia päiviä työpöydän ääressä.”
Sitä ei kompensoi edes elämän ennustettavuus, jota hän oli pelimatkoilla nuoresta saakka jäänyt kaipaamaan.
”Sitä unelmoi aina kilpailumatkoilla, että näkisi ystäviä ja saisi olla kotona. Koskaan ei tiennyt, kuinka kauan turnaus kestäisi, joten vaikkapa sukulaisen synttäreille ei voinut luvata tulevansa varmasti.”
Hän lisää, että hektinen päivätyö sitoo lähes samalla tavalla. Arki-illat kun kuluvat helposti konttorissa.
Vaikka tulovirta urheilussa kääntyi lopulta kotiin päin parikymmenen vuoden panostuksen jälkeen, menotkin ovat yhä suuret. Matkoihin, valmennukseen ja majoituksiin uppoaa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, vaikka suurissa kisoissa järjestäjät tarjoavat ylläpidon.
Verot tennispalkkioista maksetaan aluksi aina siihen maahan, missä pelataan. Dubaissa esimerkiksi veroja ei turnauspalkkiosta mene, mutta useimmissa muissa maissa palkkiosta häviää heti kättelyssä 15–30 prosenttia. Suomen verokarhu perii erotuksen, jos ja kun kotimaan veroprosentti on pelimaata korkeampi.
Tästä syystä moni suomalainen ammattiurheilija on siirtänyt kirjansa ulkomaille tai vähintään yhtiöittänyt tulonsa. Heliövaara ei siihen joukkoon ole liittynyt, mutta silti jotain on jäänyt taskun pohjalle.
Muutto ulkomaille ei innosta, vaikka veroja joutuu usein maksamaan kahteen paikkaan.
Perhe hankki hiljan Helsingin Marjaniemestä asunnon. Laajasalosta kotoisin oleva Heliövaara naureskelee, ettei hän ole elämässään päässyt vielä Itä-Helsinkiä pidemmälle.
Vaimo ja toukokuussa kaksi vuotta täyttävä tytär ovat olleet joillain pelimatkoilla mukana, mutta arki kaatuu väkisin kumppanin kontolle.
Heliövaara ottaa mieluusti pitkän aikavälin tavoitteen. Nyt sellainen on olympialaiset Pariisissa 2024 – koska edelliset jäi väliin.
Siihen virstanpylvääseen on kuitenkin matkaa, ja mahdollisia olympialaisia odotellessa kalenterissa on kymmeniä ammattilaisturnauksia vuodessa. Niistä neljä suurinta pelataan vuosittain Australiassa, Ranskassa, Englannissa ja USA:ssa. Tällaisen Grand Slam -kisan voitto – edes yhden kerran – on jokaisen tennispelaajan unelma.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran helmikuussa 2023.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
