Haaralalle on ollut alusta asti sydämen asia kuunnella ja edistää jäsenistön toiveita. Kuva: Jaana Kankaanpää
Voimakas julkinen keskustelu stressaa ruuantuottajia, sanoo MTK Hämeen puheenjohtaja Lassi-Antti Haarala - "Maatilalla ei pystytä tekemään nopeita ihmeitä"
Lassi-Antti Haarala haluaa MTK Hämeen puheenjohtajana suunnata katseensa maatalouden tuottamiin myönteisiin asioihin, kuten hiilensidontaan.
Kaksivuotias Basso-koira kulkee isäntänsä mukana arjen touhuissa. Kuva: Jaana KankaanpääKanta-Hämeen Humppilassa sijaitsevan maatilan pihalla kirmaa sekarotuinen Basso-koira. Se seuraa isäntänsä Lassi-Antti Haaralan touhuja.
”Ajattelin, että ei nimi koiraa pahenna”, Haarala naurahtaa. Koiralle oli annettu nimi jo sen tullessa Haaralalle.
”Kerran se lähti peuran perään metsään. Kesti pari tuntia ennen kuin se löytyi. Bassoa ei oikein raaski pitää ulkona vapaana, koska sillä on niin kova vietti.”
Maatilalla on viljelty maita vuodesta 1888 alkaen. Kotitilalla on viljelyksessä 170 hehtaaria peltoa ja noin 60 hehtaaria metsää. Haarala on tilan neljäs isäntä.
”Lypsykarjaa meillä oli vuoteen 1980 asti. Isäni luopui karjasta, kun navetta alkoi olla jo niin vanha.”
Elinkeinona on nyt sikatalous. Tilalla on 1 500-paikkainen lihasikala, jonka tuotanto on antibioottivapaata. Loppukasvatus on ollut soijatonta jo useita vuosia.
Lassi-Antti Haarala toimii MTK Hämeen puheenjohtajana.
MTK Hämeeseen kuuluu nykyisin noin 9 000 jäsentä. Määrä on laskenut parin viime vuoden sisällä.
Alueella vaikuttaa 23 MTK-yhdistystä, joihin maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät ovat järjestäytyneet paikallisesti.
Haarala kertoo, että Hämeen seudulla tuotetaan tavanomaisen tuotannon lisäksi neljäsosa kotimaisista porkkanoista. Kuminan ja öljyhampun jalostus on myös vahvaa, kuten myös luomutuotannon. Hämeessä toimii myös tuottajien omistama Viljatavastia, joka ostaa ja markkinoi viljaa.
”Hämäläisen talonpojan asialla tässä ollaan.”
Heikot satonäkymät stressaavat hämäläisiä maanviljelijöitä, hän kertoo. Kuva: Jaana KankaanpääViime aikoina hämäläisiä maanviljelijöitä ovat Haaralan mukaan puhuttaneet heikot satonäkymät, raju tuotantokustannusten nousu sekä maatalouteen kohdistunut ilmastokritiikki, joka on koettu syyllistävänä. Haarala on saanut jäseniltä yhteydenottoja puhelimitse ja hänelle on tultu juttelemaan myös kauppareissuilla.
Haaralan mielestä katse pitäisi suunnata hiilensidonnan lisääntymiseen maataloudessa sen sijaan, että tuijotettaisiin vain maatalouden tuottamia päästöjä. Tämä koetaan erityisen epäreiluksi.
”Maatalous sitoo tosi paljon hiiltä ilmakehästä sadonmuodostuksessa ja juuristoon. Sadot ovat vuosien saatossa kasvaneet. Samoin kotieläinpuolella tehokkuus on noussut ja siellä tuotetaan valtavat määrät tuotteita pienemmillä panoksilla.”
”On surullista, että nämä asiat eivät näy tilastoissa. Tuottajia pitää kannustaa hiilensidontaan, eikä pelkästään syyllistäen vaatia muutosta.”
Hämeenkin alueella on Haaralan mukaan monia hiiliviljelijöitä.
”Hiiliviljelijöiden työ ei oikein näy missään tilastoissa vielä. Tutkimusta pitäisi lisätä vahvasti tähän”, hän sanoo.
”Jos hiilensidontaa lisätään ja päästöjä halutaan pienentää, niin pitäisi olla oma tukijärjestelmä sitä varten. Maatalous on kuitenkin elinkeino ja viljelijän on saatava korvaus tehdystä työstä.”
Sikatalous on Haaralan elinkeino. Maatila on ollut suvulla vuodesta 1888 lähtien. Kuva: Jaana KankaanpääLapsuudessaan Haarala vietti paljon aikaa pellolla isänsä kanssa. Kotitilalla tehtiin myös maatila- ja metsätöitä. Hän kokee kasvaneensa kiinni maatalouteen jo nappulaikäisenä.
Merkittävä hetki Haaralan elämässä on ollut, kun vastuu suvun kotitilasta siirtyi hänelle 30-vuotiaana. Päätökset kotitilasta siirtyivät silloin välittömästi hänelle.
”Olen tottunut siihen, että ruokaa syödään joka päivä, sitä tarvitaan ja tuotetaan. Tuotantotapa ja kulutustottumukset voivat tietysti muuttua, mutta niihin mukaudutaan.”
Aamut käynnistyvät humppilalaisella sikatilalla kuuden aikaan. Haarala nauttii kupin kahvia ja lueskelee päivän digilehdet ennen päivän töihin siirtymistä.
”Kun sikalaan menee, niin koskaan ei tiedä, mitä tulee vastaan. Siellä voi vaikka lentää vesi, jos vesijohto on katkennut”, hän sanoo.
Sikalassa työt kestävät iltakuuteen asti, toisinaan hommaa riittää senkin jälkeen, Haarala kertoo.
Kysyttäessä missä välissä Haarala hoitaa MTK Hämeen puheenjohtajan tehtäviä hän miettii hetken.
”Se on hyvä kysymys. Hoidan ne siinä mittakaavassa kuin tarvitsee. Hyvin usein jos on pidempi kokous tai reissu, niin silloin käytän tilapäistä työvoimaa.”
Viljelijän mieli on rakennettu palikoista, että katse suunnataan aina tulevaisuuteen, MTK Hämeen puheenjohtaja sanoo. Kuva: Jaana KankaanpääHaaralan mukaan voimakas julkinen keskustelu stressaa tuottajia. Ongelmallista on se, että kaikki muutokset pitäisi tehdä pikavauhtia.
”Maatilalla ei pystytä tekemään nopeita ihmeitä. Muutokset tulevat hitaasti.”
”Me tuotamme haastavissa olosuhteissa puhdasta ruokaa. Enemmän pitäisi olla ylpeä suomalaisesta ruuantuotannosta. Suuremmalla todennäköisellä tämä tuotanto meillä on vähäpäästöisempää kuin joissakin lämpimissä maissa, joissa eliötoiminta maaperässä on ympäri vuoden voimakkaampaa”, hän arvelee.
Ilmassa ovat suurten muutosten ajat. Ne pitäisi Haaralan mukaan kääntää voitoksi.
”On löydettävä polku, jotta päästään eteenpäin, muuta mahdollisuutta ei ole. Kuluttajien tarpeet ja yleiset vaatimukset muuttuvat, ja niihin me viljelijät vastaamme niin hyvin kuin pystymme.”
Kotitilalla viljellään syys- ja kevätvehnää sekä härkäpapuja. Pääviljelykasvina on ohra. Sato käytetään pääosin rehuksi. Tavallisena vuotena sato riittää mainiosti sikojen ruuaksi.
”Nyt kun on ollut runsaat sateet, niin saa nähdä, saanko kylvettyä syysvehnää. Härkäpavuille vuosi oli kovin huono helteiden vuoksi.”
Ohran satonäkymät stressaavat Haaralaa kovasti. Keväisin mieli on aina luottavainen tulevan suhteen, mutta sääolosuhteille ei voi mitään.
”Tämä on jo toinen katovuosi tällä alueella viljojen suhteen”, Haarala kertoo.
Pohdinnan alla on parhaillaan ruokinnan hoitaminen karjalle. Edessä on haastava talvi.
”Mutta uusi alku on taas ensi kesänä. Haluan nollata huonon tilanteen ja suunnata katseen eteenpäin. Viljelijä on rakennettu sellaisista palikoista, että mieli toimii niin.”
Haarala iloitsee pienistä onnistumisista. Jos kylvöt saa orastumaan nätisti ja viljan kasvamaan, niin se on jo onnistuminen. Lihasikojen kasvutulosten päätyminen tilastojen kärkiin saa myös hymyn huulille.
Saavutusten edelle menevät kuitenkin oma perhe, sukulaiset ja ystävät.
”Olen kiitollinen niin monista asioista. Tulevaisuudelta odotan sitä, että pystyn vaikuttamaan osaltani positiivisesti jäsenten edunvalvontaan, omaisuuden suojaan ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen. Toivon myös sitä, että terveyttä riittää.”
Lassi-Antti Haarala
- 54-vuotias MTK Hämeen puheenjohtaja toimikaudella 2020–2022.
- Syntynyt Kanta-Hämeen Humppilassa, jossa myös asuu nykyisin.
- Koulutukseltaan agrologi.
- Avoliitossa. Kolme aikuista lasta.
- Harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä ja äänikirjojen kuuntelua.
- Lempiruoka: ”Porsaankyljys, mutta sitä ei enää saa oikein mistään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
