Jaakko Iloniemi näkee maaseudun mahdollisuudet uusissa elinkeinoissa ‒ hän ottaa esimerkiksi Saksan pienteollisuuden
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana Jaakko Iloniemi oli tärkeimpiä EU-jäsenyyden puolestapuhujia.
Docendo julkaisi tiistaina Hannu Himasen kirjoittaman Jaakko Iloniemen ulkopoliittisen elämäkerran. Hänen 90-vuotispäiviään juhlitaan lisäksi Säätytalon seminaarissa. Kuva: Vesa LaitinenJaakko Iloniemi asettui jo 1980-luvun loppupuolella tukemaan Suomen jäsenyyttä silloisessa Euroopan yhteisössä.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana Iloniemi oli tärkeimpiä EU-jäsenyyden puolestapuhujia. EVAan kuulunut MTK ei yrittänyt millään lailla estää kampanjointia, vaikka jäsenyys oli järjestölle vaikea pala.
”MTK:n sisällä ja myös kentällä oli kahdenlaista ilmaa, vaikka selvä enemmistö maataloustuottajista olivat epäluuloisia EU-jäsenyyttä kohtaan.”
Jaakko Iloniemi muistaa olleensa Pohjanmaalla samassa tilaisuudessa Anneli Jäätteenmäen kanssa ennen EU-kansanäänestystä.
”Jäätteenmäki sanoi, että EU:lla on maatalouspolitiikka, joka todella tukee maataloutta. Mutta jos jäämme Unionin ulkopuolelle, niin meillä ei ole mitään takuita siitä, että Suomella on maataloutta tukevaa politikkaa. Näinhän se on, vaikka siihen aikaan moni ihminen piti puhetta vääräoppisena.”
Maaseudun väestön väheneminen ja maatalouselinkeinon roolin pieneneminen työnantajana on yleiseurooppalainen ilmiö, Iloniemi muistuttaa. Hän ei kuitenkaan näe tilannetta toivottomana.
”Monessa Euroopan maassa maaseutuväestö on vielä kohtalaisen suuri uusien elinkeinojen kautta. Yhden esimerkiksi tarjoaa Saksa, jossa korkeatasoinen pienteollisuus jakaantuu myös pikkukaupunkeihin ja tavanomaiselle maaseudulle.”
Jaakko Iloniemen mukaan tämä voi onnistua myös Suomen maaseudulla, mutta kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää aikamoista yritteliäisyyttä, alkupääomaa ja sopivaa koulutusta.
”Meillä on yhä eri puolilla maata suurehkoja kaupunkeja. Ne säteilevät kaikenlaisia kasvuimpulsseja ympäristöönsä.”
Minusta SDP on aika pysähtynyt puolue. Se ei ole pysynyt maailman muutoksen tahdissa.
Jaakko Iloniemen nimi esiintyi säännöllisesti myös presidenttispekulaatioissa 1980- ja 1990-luvuilla. Persoonaltaan pidättyväinen Iloniemi tuki mieluummin vuoden 1994 vaaleissa vilkasluonteista ystäväänsä Martti Ahtisaarta presidentiksi.
1960-luvun lopulla SDP:n jäseneksi liittynyt Iloniemi vierasti puoluetyötä, jossa pääpaino oli hyvin paikallisissa asioissa. Kunnallispolitiikka ei porilaisen palopäällikön poikaa kiinnostanut.
”Minä hakeuduin jo hyvin varhain kansainvälisen politiikan piiriin, ja niistä asioista olen lukenut ja kirjoittanut 65 vuotta. Suomessa ei tehdä uraa politiikassa, jos on kiinnostunut kolmannen maailman menosta”, Iloniemi sanoo.
Hän yllätti kuitenkin poliittisen eliitin ja median asettumalla nuorsuomalaisten sitoutumattomaksi ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa 1996. Poikansa Eeron innostamana Iloniemi meni uuden porvarillisen liikkeen listoille ja erosi SDP:stä.
”Minusta SDP on aika pysähtynyt puolue. Se ei ole pysynyt maailman muutoksen tahdissa.”
Jaakko Iloniemi sai vaaleissa 42 000 äänen potin ja oli nuorsuomalaisten ylivoimaisesti suosituin ehdokas. Siitä huolimatta hän ei päässyt euroedustajaksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
