Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus tarjosi ukrainalaisille aluksi ilmaiset vuokra-asunnot. Nyt kaikki vuokra-asunnot ovat täynnä. Kuva: Tuulia Kujanpää
Kahdessa maaseutukunnassa ukrainalaiset ovat työllistyneet erityisen hyvin, kertoo Kuntaliitto – ”Siellä oltiin ihan aamulla jonottamassa porteilla”
Kuntien varautumisesta vastaava kehittämispäällikkö Aki Korhonen toivoo, että kunnat hyödyntäisivät toisiltaan parhaimpia käytäntöjä ukrainalaisten auttamisessa ja työllistämisessä.
Ukrainan sodan vuosipäivän tilaisuus Laitilan torilla 24.2.2023 keräsi yhteen suuren väkijoukon. Kuva: Laitilan kaupungin kuva-arkistoVarsinais-Suomen maakunnassa Laitilassa ja Sauvossa on onnistuttu erityisen hyvin ukrainalaisten vastaanottamisessa ja ukrainalaiset ovat työllistyneet hyvin, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen. Hän vastaa muun muassa kuntien varautumisesta.
Elokuussa 2023 ukrainalaiset työskentelivät Suomessa eniten maa-, metsä- ja kalataloustehtävissä. Joulukuussa 2023 puolestaan eniten ukrainalaisia työntekijöitä oli eniten muun muassa palvelu- ja hallintoalalla.
Laitilan kaupunginjohtajan Lauri Katteluksen mukaan kunnassa edettiin hyvin nopeasti, kun tieto Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tuli 24. helmikuuta vuonna 2022.
”Tehtiin päätöksiä aika omavaltaisesti ja jopa jääräpäisesti mutta hyvällä tavalla. Asenteemme oli, että he ovat tulleet meille jäädäkseen”, Kattelus kertoo.
Laitilassa asui jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa pieni ukrainalaisvähemmistö. Maatalous työllistää joka kesä ukrainalaisia kausityöntekijöitä noin 500 henkilöä muun muassa marjatiloille.
”Emme erotelleet sitä, kuka on laitilalainen ja kuka ukrainalainen vaan lähdimme siitä, että samat palvelut kuuluvat kaikille”, sanoo Kattelus.
Ukrainasta saapuu Suomeen yhä sotaa pakenevia. Alkuvuodesta 2024 ihmisiä on saapunut joka viikko keskimäärin 150, Kuntaliitosta kerrotaan.
Laitila tarjosi sodan alkaessa kaikille lapsille päivähoito- tai koulupaikan, vaikka heillä ei ollut vielä kotikuntaoikeutta. Asiasta sovittiin yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa.
Näin ei toimittu Katteluksen mukaan koko Suomessa, vaan monissa kunnissa prosessin piti edetä lain edellyttämällä tavalla: ensin ukrainalainen haki tilapäistä suojelua ja oli oikeutettu kotouttamispalveluihin. Vasta sitten hän sai hakea kotikuntaoikeutta.
Kotouttamispalvelut ovat hieman suppeammat kuin kunnan tarjoamat palvelut esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
”Koulujen vanhempainilloissa kannustettiin ukrainalaisia hakemaan meiltä kotikuntaa. Lähes kaikki ovat sen hakeneet”, Kattelus kertoo ja sanoo, että sodan jälkeen kuntalaisuuden on saanut noin 250 ukrainalaista ja noin 100 on ilman kotikuntaa Laitilassa.
”Emme erotelleet sitä, kuka on laitilalainen ja kuka ukrainalainen vaan lähdimme siitä, että samat palvelut kuuluvat kaikille.” Lauri Kattelus
Kuntaliitosta arvioidaan, että kuntien varautuminen ukrainalaisten vastaanottamiseen tulee riittämään, sillä siitä on kertynyt jo hyvää kokemusta. Ongelmia on kuitenkin osassa maata vuokra-asuntojen riittävyydessä, Korhonen sanoo.
”Laitilassa ukrainalaiset saivat asua ilmaiseksi vuokra-asunnoissa heti, kun sotaa paenneita alkoi tulla. Mutta nyt kunnan vuokra-asunnot ovat täynnä”, Kattelus sanoo.
Ukrainalaiset ovat myös ostaneet Laitilassa asuntoja, Kattelus lisää.
Laitilan kaupunginjohtaja kehuu ukrainalaisten oma-aloitteisuutta työnhaussa. Valtaosa ukrainalaisista on työllistynyt, sillä lähes kaikilla on halua ja osaamista.
”Siellä oltiin ihan aamulla jonottamassa porteilla ja kysymässä työpaikkoja”, Kattelus sanoo ja viittaa pk-teollisuusyrityksiin.
Kuntaliiton mukaan ukrainalaiset nähdäänkin monessa kunnassa elinvoimakysymyksenä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
