Virosta jättitilan ostanut Mennala: "Suurin ero Suomeen on Valio, joka pitää tuotekehityksellään maidon hinnan korkeana"
Jämsäläinen Antti Mennala, 75, lopettaisi näennäisviljelyn ja jakaisi tuet vain täyspäiväisille maaseutuyrittäjille.
Antti Mennalan mukaan maanviljelijän työ ei ole pikavoittojen tavoittelua. ”Koko elämä menee palasien kokoamiseen. Ulkopuolinen saattaa ihmetellä, että maanviljelijä elää köyhänä ja kuolee rikkaana.” Kuva: Rami Marjamäki”Paremman kuvan suomalaisesta maataloudesta saa, kun katsoo sitä kauempaa”, pohtii jämsäläinen maanviljelijä Antti Mennala.
Kauempaa tarkoittaa tässä tapauksessa meren toiselta puolelta. Mennala on enemmistöosakas ja johtokunnan puheenjohtaja virolaisella maitotilalla, joka käsittää 650 lypsävää, 1 200 hehtaaria peltoa ja työllistää 28 henkilöä ympärivuotisesti.
Olennaisimpana erona Viron ja Suomen maidontuotannon välillä 75-vuotias konkari pitää Valiota, joka jatkuvalla tuotekehityksellään pystyy pitämään hintatason korkeammalla kuin muualla Euroopassa.
”Suomessa Valio tekee hyvää työtä karjankasvattajien hyväksi. Meillä maksetaan maidosta 36 senttiä litralta, kun taas Virossa maitolitralta maksetaan 22 senttiä. Kummassakaan maassa litrahinta ei ole riittävä tuotantokustannuksiin nähden.”
Valion ansiosta suomalainen maidontuottaja ei ole yksin.
”Virossa eletään kunnon kapitalismissa. Siellä on tiloja, joilta meijerit eivät edes suostu maitoa vastaanottamaan. Suomessa maksetaan sama litrahinta sijainnista tai tuotantomääristä riippumatta. Virossa jokainen tila neuvottelee sopimuksensa ja hintansa itse.”
Mennala muistuttaa, että suomalainen maaseutu voisi olla ilman apuvoimia nyt aivan toisen näköistä kuin mitä se tätä nykyä on.
”Nuoret viljelijät eivät ymmärrä, että ilman Valiota ja MTK:ta suomalainen maaseutu olisi jo kuollut.”
Maatilojen kehittämisestä Mennala puhuu intohimoisesti. Hänen tarinansa rönsyilevät, liittyvät toisiinsa ja erkanevat omille teilleen.
”Kaikilla tiloilla on sama ongelma. Liian vähän hehtaareja.”
Mennalaa ärsyttää seurata, kuinka tilansa lopettaneet antavat hyvien peltojen ränsistyä. Hyvä pelto haluaa tehdä töitä, ei maata ja kasvaa rikkaruohoja. Viljely on samalla edellisten sukupolvien työn kunnioittamista.
”Aloittaessani viljelijän uraani minulla oli 24 hehtaaria peltoa. Eihän se riitä!”
”Olen 17:llä eri kaupalla ostanut Jämsässä maata. Pieniä ja vähän isompia paloja. Vain yhden kerran olen myynyt. Koko ajan tilan kehittäminen on ollut tärkein tehtäväni.”
Maan hinta taloudelliseen tuottokykyyn nähden on miehen mielestä hävyttömän korkea.
”Tarvittaisiin jokin uusi maareformi. Tuet vain aktiiviviljelijöille. Vaikka eihän se oikeasti kävisi päinsä. Perikunnat istuvat peltojen päällä. Eläkeläiset ja muualla töissä käyvät näennäisviljelevät.”
100 lukijaa:
Syntynyt Korpilahdella 1941.
Valmistui maatalousopistosta 1963 ja viljeli siitä lähtien Jämsässä äitinsä kotitilaa.
Toimi MTK Jämsän puheenjohtajana aikoinaan 20 vuotta ja Jämsän maatalousoppilaitoksen hallituksen puheenjohtajana 8 vuotta.
Omistaa 55 prosenttia virolaisesta maitotilasta.
Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kolme aikuista lasta perheineen.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
