
Väljähtänyt seksielämä paranee kumppanin kanssa juttelemalla – terapeutti vinkkaa, miten ottaa vaikeat asiat puheeksi
Etääntyminen voi johtua vaikkapa yhteisen ajan puutteesta, puhumattomuudesta tai omien tarpeiden, tunteiden sanoittamisen tai tunnistamisen vaikeudesta.
Erilaiset seksiin liittyvät ongelmat ovat melko yleisiä. Johanna Sassalin terapiatyössä yksittäisenä asiakasryhmänä nousevat esiin pienten lasten vanhemmat. Kuva: Sanne KatainenMoni meistä saattaa miettiä, miten kannattaa toimia, jos omassa parisuhteessa seksielämä ei täytä toiveita vaan tuntuu väljähtäneeltä.
Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija, seksuaaliterapeutti Johanna Sassali painottaa, että tällaisessa tilanteessa kaikkein tärkeintä on pohtia, onko itse ja oma kumppani tyytyväinen seksielämään. Asiaa voi lähestyä sitä kautta, että kaipaa fyysistä ja psyykkistä yhteyttä toiseen.
On myös tärkeää pysähtyä pohtimaan sitä, mitä seksielämän väljähtäminen omassa parisuhteessa tarkoittaa.
”Onko suhteessa, itsessä tai kumppanissa tapahtunut jotain, mikä on johtanut siihen, että ollaan etäännytty toisistamme? Tai olisiko jotain, mitä voisimme tehdä, että tilanne korjaantuisi”, Sassali kannustaa pohtimaan.
Voi olla, että etääntyminen johtuu vaikkapa yhteisen ajan puutteesta, puhumattomuudesta tai omien tarpeiden tunnistamisen vaikeudesta.
Erilaiset seksiin liittyvät ongelmat ovat melko yleisiä.
Sassalin terapiatyössä yksittäisenä asiakasryhmänä nousevat esiin pienten lasten vanhemmat.
”Erityisesti, kun ensimmäinen lapsi syntyy, se nostaa monilla esiin läheisiin hoivasuhteisiin liittyviä tunteita ja omia vaille jäämisen suruja, joihin voi olla vaikea varautua. Myös seksuaalitraumat voivat aktivoitua uudelleen synnytyksen tai lapsen ikäkausien myötä.”
Esiin nousevia asioita voivat olla esimerkiksi se, miten omaa itseä ja omaa kehoa on kohdeltu elämän historian varrella tai se, miten synnytys ja imetysaika vaikuttavat synnyttäjän mieleen ja haluun. Kosketuskiintiö voi tulla myös täyteen oman lapsen hoivaamisesta.
”Jos lapsi on vaikka koko ajan iholla, jaksaako vielä ottaa sen kumppanin illan päätteeksi siihen iholle”, Sassali antaa esimerkin.
Joskus voi myös olla niin, että suhteessa ei välttämättä uskalleta kertoa rehellisesti omaa mielipidettä. Onkin syytä miettiä, kuinka turvalliseksi oman parisuhteen kokee ja kuinka rehellisiä suhteessa pystytään olemaan.
Jos seksiin liittyvistä asioista ei ole tottunut oman kumppanin kanssa puhumaan, on ensimmäisenä syytä tarkistaa, miten asioista puhuu ja onko seksiin liittyville asioille oikeita nimiä ja sanoja.
Yhtä tärkeää kuin on asioista puhuminen, on myös sekä kuulluksi tuleminen että kuunteleminen.
”Silloin, kun ollaan herkkien teemojen äärellä, saatamme reagoida voimakkaastikin. Herkästi voi tulla riittämättömyyden, syyllisyyden tai häpeän tunteita.”
Kannattaako mahdolliset ongelmat ottaa esille kumppanin kanssa suoraan vai epäsuorasti?
”Kannattaa pohtia, miten asian voisi ilmaista kumppanille arvostavasti. Voisiko puhua ikävästä tai kaipuusta kosketukseen tai intiimiin yhteyteen?”, Sassali vastaa.
Seksuaaliterapeutti kannustaa avoimeen kommunikointiin ja arvostavaan muutostarpeen ilmaisuun.
”Kumppani ei voi olla ajatusten lukija. Jos puhuu jotenkin kauhean ympäripyöreästi, toinen ei välttämättä saa kiinni, mistä toinen edes puhuu.”
Ymmärrettävästi missään määrin hedelmällinen lähestymistapa ei ole se häpäiseminen tai syyllistäminen.
”Voisiko siihen haasteeseen suhtautua sillä tavalla, että millä me yhdessä saisimme tämän asian jotenkin paremmaksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









