Keihästähti Ruuskanen: "Niin kiire ei saa olla, ettei ehdi harrastaa. Siinä kärsii oma hyvinvointi"

Ruuskanen kehottaa jokaista etsimään itselle mielekästä tekemistä sekä ottamaan aikaa harrastamiseen. Elämästä kuuluu nauttia. Kuva: Petri Jauhiainen

Vanha kansa tietää, että Ollin nimipäivänä 29.7. kala lakkaa syömästä onkea, minkä vuoksi on paras laittaa "onget orrelle". Tämänkertainen onkijamme, keihäänheiton olympiahopeamitalisti Antti Ruuskanen otti kuitenkin onkihaasteen vastaan vielä Ollin päivän jälkeen.

Ruuskanen on pitkällä kokemuksella varustettu kalamies.

"Koti on aina ollut järven rannalla. Kalastettua tulee aina kun joutaa", hän kertoo. Keihäänheitto pitää miehen kiireisenä, mutta kalastus ja luonnossa liikkuminen ovat hyviä tapoja rauhoittua ja ladata akkuja kiireen keskellä.

"Kalastaessa ei tarvitse tehdä muuta, kun odottaa että kala syö", Ruuskanen toteaa pujottaessaan matoa koukkuun. Koho putoaa järveen ja onkimisaika alkaa.

Aurinko kimaltaa Pielavesi-järven pinnasta, on täydellinen kesäpäivä.

Ruuskasella on meneillään arvokilpailuiden välivuosi. Viime syksynä leikattu olkapää ei ehtinyt toipua täysin kuluvalle kaudelle, eikä urheilija tiimeineen halunnut hötkyilyllä riskeerata tulevaisuutta.

Liikunta ja kaikenlainen urheilu on ollut osa Ruuskasen elämää jo lapsesta asti. Hän varttui vanhempiensa lypsykarjatilalla, jossa vanhemmat antoivat esimerkin liikkumiseen.

"Vanhemmat olivat urheiluhurjia. Kotoa sai esimerkin liikkumisen tärkeydestä ja vanhempien sisarusten perässä tuli mentyä", Ruuskanen kertoo. Hän liittyi 7-vuotiaana Pielaveden Sampoon, ja sille tielle on jäänyt.

"Ei keihästä silloin vielä heitettykään. Oli pallonheitto, kuulantyöntö, pituushyppy, korkeushyppy, hiihtäminen, mäkihyppy. Mahdollisimman monipuolisesti liikuttiin lapsena, mikä on ehkä ollut se vahvuus. Liian aikaisin yksilöllistyminen mihinkään lajiin ei ole avain menestykselle, vaan mahdollisimman monipuolinen liikkuminen lapsesta asti", Ruuskanen kertoo.

Sekä fyysinen että henkinen hyvinvointi on keihäänheittäjälle tärkeää. Omaa henkistä hyvinvointiaan Ruuskanen hoitaa kotonaan Pielavedellä.

"Koti on minulle pyhä. Se on paikka jossa voin rauhoittua." Luonnossa liikkuminen, metsästys ja kalastus ovat miehelle tärkeää mielenhoitoa kiireisen urheiluelämän ja kaupanpäälle tulevan julkisuuden puristuksissa.

Hän on huolissaan ihmisten jaksamisesta. Hyvinvointi on miehelle lähellä sydäntä ja hän luennoikin aiheesta kun päätyöltään keihäänheitolta ehtii.

"Tavalliselta ihmiseltä vaaditaan varsinkin työelämässä koko ajan paljon. Täytyy olla tehokas ja tehdä enemmän kuin yhden ihmisen edestä", hän huokaisee.

"Kokonaisuuden on oltava kunnossa. On löydettävä oma keino nollata mieltä ja huoltaa kehoa", hän muistuttaa. Kokonaisuuteen ei kuulu ainoastaan työn ja vapaa-ajan suhde, vaan koko elämän ja ravinnon tasapaino.

"Elämänrytmit on saatava kuntoon, siitä se lähtee. Ihan heräämis- ja nukkumaanmenoajoista, ruokailuajoista ja ruuan laadusta lähtien. Ilman niitä uupuminen tulee jossain vaiheessa", personal traineriksi itsensä lukenut urheilija luettelee.

Jos rytmit eivät ole kunnossa, ei ihminen jaksa olla sosiaalinen, seurustella ja harrastaa.

"Siitä helposti sairastuu ja työteho laskee."

Maatilalla varttunut Ruuskanen tietää, mitä ruuan tuottaminen vaatii.

"Maatalousyrittäjille täytyy hattua nostaa, se on äärimmäisen kova ammatti. Äärimmäisen kova ammatti ja kovaa työtä."

Maatilalla töitä riittää, eikä ylimääräistä aikaa yleensä ole.

"Jotenkin on kuitenkin saatava aikaa itselle, edes tunti päivässä", Ruuskanen toteaa ja myöntää, että joskus edes sen yhden tunnin löytäminen voi tuntua mahdottomalta.

"Vaikka on töitä, on saatava kokonaisuus kuntoon siten, että jaksaminen on parasta."

Harrastaminen lisää sekä fyysistä että psyykkistä jaksamista ja hyvinvointia, varsinkin liikunta.

"Liikunta on lääkettä. Sen on oltava sellaista, että vaikka olisi kuinka huono päivä töissä, ei liikkuessa mieti niitä ikäviä asioita, vaan pääsee täysin pois sieltä. Siitä tulee liikunnan henkinen vaikutus. Puhumattakaan fyysisistä hyvistä vaikutuksista, kuten kunnon kohoamisesta, verenkierron ja aineenvaihdunnan piristymisestä ja niin edelleen."

Ruuskanen muistuttaa elämän rytmittämisestä, mitä hän tekee itsekin. Arjessa hän rytmittää päivänsä harjoittelulla. Kilpailumatkoilla jopa päiväunille on laskettu kellonajat.

"Valmis aikataulu helpottaa arjen pyörittämistä", hän toteaa. Ruuskanen kertoo jättävänsä omaan kalenteriinsakin tyhjää aikaa, jolloin hän mieluusti lähtee luontoon.

"Ei voi hulluna painaa koko aikaa, on annettava myös mielen levätä. Missä muualla se paremmin lepäisi kuin luonnossa."

Aikataulun tekeminen helpottaa arkea myös maatiloilla, jossa helposti töiden alla ajattelee, ettei ylimääräistä aikaa ole.

"On annettava itselleen lupa olla itsekäs ja varattava tyhjää aikaa kalenteriin. Kun hyvin suunnittelee päivänsä, yksin tai kumppanin kanssa, aikaa saa varmasti järjestettyä. Niin kiire ei saa olla, ettei ehdi harrastaa. Siinä kärsii oma hyvinvointi ja jaksaminen."

"Oma isäni oli myös maanviljelijä, mutta hän löysi aikaa urheilulle kaikkien töiden keskeltä", Ruuskanen muistelee.

Maailma on pullollaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia, joista jokainen varmasti löytää sen itselleen sopivan. Ruuskanen suosittelee luontoon lähtemistä.

"Luonnossa on hyvä liikkua. Marjastaminen ja sienestäminen ovat parasta hyötyliikuntaa: kun tarpoo metsässä ämpärin kanssa niin varmasti kunto kasvaa."

Ruuskanen kehottaa jokaista etsimään itselle mielekästä tekemistä sekä ottamaan aikaa harrastamiseen. Elämästä kuuluu nauttia.

"Jokaisella pitää olla elämyksiä, unelmia, tavoitteita ja haaveita. Niistä saa voimaa jokapäiväiseen arkeen. On hyvä asettaa isojen tavoitteiden lisäksi myös pieniä välitavoitteita. Niiden saavuttamisesta saa sitä onnistumisen tunnetta, joka luo positiivisuutta", hän muistuttaa.

Ruuskanen kiri Ongella-sarjan johtoon saamalla yhteensä kuusi kalaa. Kaloista neljä oli särkiä ja kaksi ahvenia. Kalat päästettiin takaisin Pielaveteen saaliskuvien jälkeen.