"Viljelijät, haluatteko olla itsenäisiä oman ruuan tuottajia vai tanskalaisten renkejä?" – Jouni Jyrinki: "Pitäkää maidon- ja lihanjalostus omassa maassa"

EU-kansanäänestyksessä 1994 Keski-Pohjanmaa oli selkein luvuin jäsenyyttä vastaan. Maakunnan tuottajaliiton toiminnanjohtaja oli toista mieltä. "Äänestin jäsenyyden puolesta", Jouni Jyrinki kertoo. Kuva: Päivi Karjalainen

MTK-liittojen toiminnanjohtajat vierailivat muutama vuosi sitten Tanskassa maan maatalousosaamiseen tutustumassa.

"Siellä tuli selväksi, että Tanska pyrkii maataloudessa määrätietoisesti Itämeren alueen valtioiden valtiaaksi", Jouni Jyrinki kertoo.

Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt MTK-Keski-Pohjanmaan pitkäaikainen toiminnanjohtaja esittää viljelijöille tiukan kysymyksen.

"Haluatteko olla tanskalaisten tai joidenkin muiden renkejä vai haluatteko olla itsenäisiä suomalaisia ja oman ruuan tuottajia?”

Jyrinki toivoo, että viljelijät vaalisivat suomalaisia kruununjalokiviään.

"Pitäkää huolta Valiosta, Atriasta ja HK:sta. Pitäkää maidon- ja lihanjalostus omassa maassa."

Jyringin mielestä myyntipäätöksiä tehdään seurauksia pohtimatta. "Pitää miettiä, mikä on pysyvää ja mikä on muotia.”

Jyrinkiä harmittaa, että Suomi ei ole vaalinut omavaraisuuttaan ja huoltovarmuuttaan samoin kuin esimerkiksi Tanska.

"Oli erittäin ikävää, että Grow How myytiin norjalaisille. Maailman puhtaimmat fosforivarat menivät hintaan, jonka Yara kuittasi pois seuraavan vuoden voitollaan."

Muutakin arvokasta on menetetty. "Hankkija meni tanskalaisille, Raisio myi rehunsa Ruotsiin."

"Tuhkimotarina. Metsäliitto on suomalainen tuhkimotarina", Jyrinki sanoo.

"Vähän yli satatuhatta suomalaista perhemetsänomistajaa omistaa Metsäliiton kautta Metsä Groupin, joka on yksi maailman suurimmista metsäyhtiöistä.”

Metsä Group on Jyringin mukaan "aivan huikea yritys". Siksi on mietittävä huolellisesti, kuinka yritys pysyy perhemetsänomistajien käsissä.

"Tähän pohdintaan myös MTK:n on osallistuttava."

Jouni Jyrinki teki koko työuransa MTK-Keski-Pohjanmaassa. Maakunta ja viljelijät tulivat tutuiksi lähes 41 vuoden aikana. MTK-Keski-Pohjanmaan toimitilat sijaitsevat aivan Kokkolan keskustassa. Kuva: Päivi Karjalainen

Jouni Jyrinki teki koko työuransa MTK-Keski-Pohjanmaassa. Maakunta ja viljelijät tulivat tutuiksi lähes 41 vuoden aikana.

Vaiheikkaiden vuosien ykkösjuttua ei tarvitse pitkään pohtia. "Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Se mullisti kansallisen maatalouspolitiikan kokonaan."

EU-kansanäänestyksessä 1994 Keski-Pohjanmaa oli selkein luvuin jäsenyyttä vastaan. Maakunnan tuottajaliiton toiminnanjohtaja oli toista mieltä.

"Äänestin jäsenyyden puolesta."

Jyrinki oli tuolloin osallistunut Kalajoen kunnallispolitiikkaan jo lähes vuosikymmenen. Poliittinen päätöksenteko ja päättäjät olivat keskustan valtuutetulle tuttuja. Tuttu oli myös Vetelistä kotoisin oleva keskustajohtaja Esko Aho, joka 1991 nousi pääministeriksi.

”Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ajoivat vahvasti Suomen EU-jäsenyyttä. Jos Ahon hallitus ei olisi aloittanut jäsenyysneuvotteluja, Suomessa olisi valta vaihtunut. Näin arvioin."

Niinpä Jyrinki päätyi kannattamaan EU-jäsenyyttä. Hän piti tärkeänä, että neuvottelut käydään keskustavetoisesti.

"Sitten tapahtui vielä se erinomainen asia, että ulkoministeri, keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen päätti luopua salkustaan. Väyrynen arvioi, että hänen lähtiessään Ahon hallitus kaatuu."

Ei kaatunut.

”Aho teki nerokkaan ratkaisun ja nosti ulkoministeriksi MTK:n puheenjohtajan Heikki Haaviston.”

Haavisto sai neuvoteltua artiklan 142, jolla taattiin pohjoisille alueille paremmat tuet kuin muutoin olisi saatu.

”Valitettavasti Etelä-Suomen osalle ei saatu pysyvää ratkaisua artiklassa 141. Kunpa joku huippukokous päättäisi sen pysyväksi."

EU-jäsenyyden ansioksi Jyrinki lukee suomalaisten parantuneen ymmärryksen tuottajien tilanteesta.

"1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa varsinkin Yleisradio toitotti melkeinpä päivittäin, kuinka suomalainen ruoka on kallista.”

Viljelijöiden höykyttäminen ruuan hinnasta oli Jyringin mielestä jopa kovempaa kuin nykyinen syyllistäminen ilmastonmuutoksesta.

”EU-jäsenyyden myötä ihmisten silmät alkoivat avautua. Moni ymmärsi, kuinka tärkeä asia maatalous on EU:ssa."

"Myös suomalaista talonpoikaa alettiin ymmärtää. Maanviljelijän ammatin arvostus nousi, ja kalliista ruuasta syyttäminen päättyi."

”Emäntien tasa-arvon parantumista korostan. Olen iloinen ja ylpeä, että olen saanut olla siinä työssä mukana." Kuva: Päivi Karjalainen

Viljelijöiden sosiaaliturvan parantaminen ja maaseudun naisten tasa-arvoistuminen osuvat vuosikymmeniin, jolloin Jyrinki on ollut MTK:n leivissä.

"Olen iloinen ja ylpeä, että olen saanut olla siinä työssä mukana."

Jyrinki muistelee 1970-luvulla pidettyä maaseutunuorten kokousta, jossa puhuttiin, että viljelijöille on luvassa kuusi lomapäivää vuodessa.

”Sitten alkoi upea kehitys: 1980-luvun maataloustuloratkaisuissa ohjattiin aina osa sosiaali- ja aluepoliittisiin toimiin."

Tuli lomapäiviä, tapaturmavakuuttamista, työterveyshuoltoa. Emännät saivat äitiyslomat ja sijaisapua; he pystyivät vähitellen elämään kuin muutkin nuoret suomalaisnaiset.

Politiikkaan kannattaa mennä mukaan, Jyrinki kannustaa järjestöihmisiä.

"Puolueella ei ole väliä. Tärkeintä on oppia tuntemaan päättäjiä."

Tuottajaliiton toiminnanjohtajan työn hän määrittelee lobbarin hommaksi.

"Lobbarin on tunnettava ihmisiä. On oltava verkostot, on oltava moneen suuntaan avoin. On päästävä keskustelemaan muulloinkin kuin virallisilla lähetystökäynneillä.”

"Puoluekokouksissa ja muissa tapaamisissa solmittujen kontaktien ansiosta olen tuntenut käytännössä kaikki maatalousministerit jo ennen kuin heidät on ministeriksi nimitetty."

Hieno on ollut huomata, että toiminnanjohtajan osaaminen on muistettu.

"Joskus ministeritkin ovat soittaneet ja kysyneet mielipidettä valmistelussa olevista asioista."

Kalajoen kunnallispolitiikassa Jyrinki oli mukana yli 32 vuotta.

Valtuuston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana hän osallistui myös kunnan- ja kaupunginhallituksen kokouksiin parinkymmenen vuoden ajan. Työ elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa oli palkitsevaa.

"Tunnen hyvin kaavoitus- ja maapolitiikkajärjestelmän. Kalajoella on toteutettu hyvää maapolitiikkaa, se kestää vertailun. Jos viljelijän maata on kunnan tarpeisiin tarvittu, se on pyritty tekemään reilusti. On hommattu vaihtomaata ja -metsää tilalle.”

Kunnalliseen päätöksentekoon osallistuminen teki hyvää.

"Demokratia höyläsi kulmia pois", Jyrinki sanoo.

”Etujärjestöihminen saattaa katsoa asioita yksioikoisesti. Kunnallispolitiikka lisäsi kykyä ottaa muut huomioon."

• MTK-Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja 1986–2019. Saman tuottajaliiton järjestöagrologi 1984–1985 ja järjestökonsulentti 1979–1983.
• Kotikunta: Kalajoki
• Perhe: vaimo ja kolme aikuista lasta
• Kalajoen kunnallispolitiikassa aktiivisesti mukana keskustan riveissä: kunnan- ja kaupunginvaltuutettu 1985–2017. "Olin ensimmäisen kerran ehdokkaana vuoden 1985 kuntavaaleissa, tulin valituksi. Olin valtuutettu kevään 2017 vaaleihin asti, jolloin en enää asettunut ehdolle."
• Kymmeniä työhön ja kunnalliseen toimintaan liittyviä alueellisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä.
• Lukuisia huomionosoituksia, esimerkiksi: Suomen Leijonan ritarimerkki 2019, MTK-kunniamerkki 2017, Heikki Haavisto -mitali 2012.
• Siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteessa. "Aloitimme vaimoni kanssa eläkepäivät samaan aikaan."
• "Harrastan monipuolisesti – hiihdosta golfiin ja veneilystä kulttuuriin."