"Minusta syrjäseutu on positiivinen käsite" – kainuulainen vihreä vaikuttaja Silja Keränen kumoaa tietokirjassaan ennakkoluuloja maaseudusta ja pienistä kaupungeista

Silja Keränen on Helsingin ja Singaporen kautta takaisin kotiseudulle Kajaaniin palannut diplomi-insinööri. Vihreänä poliitikkona Kainuussa toimiessaan hän on saanut perehtyä siihen, mistä alueiden elinvoima syntyy. Kuva: Miska Puumala

Kainuussa asumisen vahvuus on siinä, että elämä ei ole niin kulutuskeskeistä ja osittainen omavaraistalous on mahdollista. Kuva: Miska Puumala

Kainuulainen paluumuuttaja Silja Keränen on kirjoittanut omakohtaisen tietokirjan alueiden Suomesta. "Missä syrjä sijaitsee" on puolustuspuhe hajautetulle yhteiskuntarakenteelle.

Hän toimii vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtajana, Kajaanin kaupunkivaltuutettuna ja Kainuun maakuntaliiton valtuutettuna. Maaseudun Tulevaisuuteen Keränen on kirjoittanut metsäkolumneja jo usean vuoden ajan.

Ajatus tietokirjan kirjoittamisesta heräsi pari vuotta sitten. Keränen havahtui siihen, että alueisiin ja aluekehitykseen liittyvää keskustelua käydään erittäin pintapuolisesti.

Isojen kaupunkien ulkopuolinen Suomi esitetään julkisuudessa usein kielteisessä valossa. Muun muassa Singaporessa ja Helsingissä asunut Keränen palasi kotiseudulleen Kajaaniin 2012. Todellisuus ei vastannut synkäksi maalattua kuvaa.

Keränen tutustui mielekästä työtä tekeviin ja hyvää elämää eläviin kajaanilaisiin, joista monet ovat hankkineet koulutuksen muualta.

"Elämä täällä on tavallista, turvallista ja maanläheistä. Kajaanissa on tosi paljon liikuntamahdollisuuksia ja kulttuuritarjontaa. Toivon, että nämä seudut nähtäisiin positiivisessa valossa ja huomio kiinnittyisi maakuntien mahdollisuuksiin", Silja Keränen sanoo.

Esimerkiksi Kainuussa alkuvuosi 2021 on muuttoliikkeen osalta ollut positiivinen ja syntyvyys on kasvusuunnassa. Myös työpaikkojen määrä lisääntyy.

Viime vuosikymmeninä väestöä on haluttu keskittää Etelä-Suomen kasvukolmioon Helsingin, Turun ja Tampereen seuduille.

Keränen korostaa, että jokainen ihminen saa asua siellä missä haluaa. Tärkeintä on tunnistaa, millä keinoilla valtio vaikuttaa muuttoliikkeeseen.

"Mielestäni tasapainoisempi aluekehitys, mikä sisältää hyvinvoivan maaseudun ja menestyvät pikkukaupungit, olisi toivottavin tulevaisuuskuva."

Keräsen kirjassa tuodaan esiin Pohjoismaiden väestömuutokset vuodesta 1990 vuoteen 2017. Norjassa syrjäisten maaseutualueiden väestö on kasvanut kolmenkymmenen vuoden aikana kymmenellä prosentilla ja Ruotsissa pysynyt samalla tasolla.

Suomessa syrjäisten maaseutualueiden väestö on tarkastelujaksolla vähentynyt yhdeksällä prosentilla. Tiedot käyvät ilmi yhteispohjoismaisen tutkimuslaitoksen Nordregion luvuista.

Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio kuvaa kirjassaan Valtio, alue ja politiikka, että metropolikonsensuksessa ovat mukana kaikki Suomen puolueet.

Miten Silja Keräsen oma puolue vihreät suhtautuu metropolikehitykseen? Iso osa vihreän liikkeen kannattajista ja äänestäjistä asuu isoissa kaupungeissa.

"Olennaista on se, että ei vahvisteta maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua. Tosiasiassa 40 prosenttia suomalaisista kokee olevansa sekä kaupunkilaisia että maalaisia."

Keränen toimi vuosina 2015–2019 Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtajana. Järjestö pyrkii nostamaan isojen kaupunkien ulkopuolisen Suomen asioita emopuolueen agendalle.

"Tuntumani mukaan meillä vihreissä verrattain vahvasti halutaan sitä, että eri puolilla maata menee hyviin. Vihreisiin arvoihin kuuluu luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen ja inhimillisyys."

Suomessa keskustellaan säännöllisin väliajoin siitä, onko maaseudulla vai kaupungissa asuminen ekologisempaa. Keräsen mukaan asuinpaikka ei juuri vaikuta henkilön hiilijalanjälkeen, vaan ratkaisevinta on tulotaso. Mitä korkeammat tulot, sitä suuremmat päästöt.

Kainuussa asumisen vahvuus on siinä, että elämä ei ole niin kulutuskeskeistä ja osittainen omavaraistalous on mahdollista.

"Täällä saa luonnosta sieniä, marjoja, lähikalaa ja omia pottuja, mikä on ihan mahtavaa."

Keränen pohtii myös alueiden kostoa. Termin otti käyttöön London School of Economicsin talousmaantieteen professori Andrés Rodríguez-Pose. Kaupungistumispolitiikka on johtanut joidenkin alueiden näköalattomuuteen ja toivottomuuteen. Alueiden kosto on professorin mukaan konkretisoitunut äänestyskopeissa oikeistopopulistien menestyksenä.

Keränen toivoo, että alueiden kosto -ilmiötä tutkittaisiin myös Suomessa perussuomalaisten suosion yhteydessä. Hän ei halua tuomita perussuomalaisten äänestäjiä tai paikallistoimijoita.

"Useilla heistä on aito halu parantaa kotiseutunsa asioita ja toimia pienen ihmisen puolella."

Samalla Keränen muistuttaa, että perussuomalaiset on siirtynyt kohti radikaalioikeistoa vuoden 2017 puoluekokouksen jälkeen. Hänen mukaansa se tarkoittaa ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen lisääntymistä.

Silja Keränen kuvaa kirjassaan kevään 2019 eurovaalikampanjaa, joka ulottui Pohjois-Pirkanmaalle Virroille. S-marketin edessä kävi selväksi, että nuorehko vihreä nainen identifioitiin lähtökohtaisesti helsinkiläiseksi: "Te ette siellä Helsingissä ymmärrä".

Kun Keränen vastasi: "Minä olen Kajaanista", virtolaisten suhtautuminen muuttui. Ihmiset katsoivat samalta tasolta, kuin vertaista.

"Se oli silmiä avaava kokemus, että asuinpaikalla on niin paljon väliä. Meidän politiikassa toimivien pitää tunnistaa paremmin alueiden eriarvoistuminen ja siitä nouseva epäoikeudenmukaisuuden tunne."

Kirjassa pureudutaan myös nuorten naisten kaikkoamiseen maakunnista. Esimerkiksi Kainuussa 20-29-vuotiaiden ikäluokasta naisia on vain 41 prosenttia. Keränen kyseenalaistaa, miksi tilanteessa, jossa Kainuussa puuttuu nuoria naisia, työpaikkoja luodaan lähinnä miesvaltaisille aloille.

Hän haluaa kiinnittää huomiota myös pienten paikkakuntien ilmapiiriin, jossa on parantamisen varaa. Keränen itse toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi Kajaaniin ja hän on saanut uusia ystäviä.

"Toki olen myös kainuulaislähtöinen kantasuomalainen enkä kuulu vähemmistöön, joten sopeutumiseni oli helpompaa. Olennaista on, että myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä sekä maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä on hyvä olla täällä."

Yhdessä luvussa keskitytään synnytysosastojen lakkauttamiseen. Keränen ihmettelee intohimoa, jolla Suomessa on haluttu heikentää keskussairaaloiden palvelutasoa.

"Ne ihmiset, jotka synnytyssairaalaverkoston harventamista erityisesti ajavat, ovat Etelä-Suomessa asuvia keski-ikäisiä tai sitä vanhempia miehiä. Harvaan asutun Suomen synnytystoiminta ei kosketa heitä mitenkään. Se tuntuu äärimmäisen epäreilulta."

Korona-arki teki viimeistään monipaikkaisuudesta muotisanan. Vuonna 1990 kausiväestöä oli Suomessa noin puolitoista miljoonaa, kun 2021 luku oli jo kaksi ja puoli miljoonaa.

Keränen on haastatellut kirjaansa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria Hilkka Vihistä. Hänen mukaansa aluekehityksestä kerrotaan harhaanjohtavaa tarinaa. Taantuvia alueita Suomen pinta-alasta on vain 25 prosenttia.

Keränen ehdottaa, että määriteltäisiin ensisijainen ja toissijainen kotikunta. Tätä kautta saataisiin näkyvämmäksi se, miten ihmiset asuvat eri puolilla Suomea.

Silja Keräsen visio on ekologisesti kestävä hyvinvointivaltio, jossa ei ole kilpailua maaseudun ja kaupungin välillä.

"Minusta syrjäseutu on positiivinen käsite. Elämä voi olla hyvää niin kaupungeissa, pikkukaupungeissa, taajamissa kuin syrjäseuduilla."

Silja Keränen, Missä syrjä sijaitsee – Kun kaupunki ei ole kaikki, Kirjapaja syyskuu 2021, 256 sivua.

• Silja Keränen on vuonna 1983 syntynyt vihreä poliitikko ja diplomi-insinööri.
• Vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2019. Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja 2015–2019. Vuodesta 2013 lähtien Kajaanin kaupunginvaltuutettu ja Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen.
• Työskennellyt aiemmin muun muassa Euroopan Kemikaalivirastossa EU-virkamiehenä. Nykyinen työpaikka Kajaanin ammattikorkeakoulussa kehittämishankkeiden parissa.
• Toimii Maaseudun Tulevaisuuden metsäkolumnistina.
• Asuu Kajaanissa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Vapaa-ajalla liikkuu luonnossa, harrastaa vaellusta ja partiota.