Anna Grotenfeltilla ja Matti Paunosella on kaksi poikaa, mutta heistä ei voi tulla aatelisia, koska aatelisarvo ei periydy naisilta. Se ei Grotenfelt-Paunosta harmita Kuva: Riitta Mustonen
Tiesitkö, että aatelisarvo ei voi periytyä naiselta
Kreiviksi voi tulla syntymällä kreivin pojaksi, mutta kreivittäreksi pääsee vain naimalla kreivin.
Anna Grotenfelt-Paunosta ihmetyttää, miksi aateluus herättää edelleen voimakkaita tunteita. Kuva: Riitta MustonenGrotenfeltin suvun jäsen Anna Grotenfelt-Paunonen vähän hämmentyy, kun häneltä kysyy, miltä tuntuu olla aatelinen. Anna kuuluu Grotenfeltin sukuun, joka on aateloitu Ruotsissa 1600-luvulla ja esitelty Suomen ritarihuoneella 1800-luvulla. Suvun kantatila on Savossa.
”Olemme aatelisia, mutta meillä ei ole aatelisarvoa”, Grotenfelt-Paunonen selvittää. Hänen mukaansa aateluus ei vaikuta hänen elämäänsä juuri millään lailla. Grotenfelt-Paunonen toimii yrittäjänä Juvalla ja Joroisissa ja asuu perheensä kanssa lypsykarjatilalla Juvalla.
Anna Grotenfeltilla ja Matti Paunosella on kaksi poikaa, mutta heistä ei voi tulla aatelisia, koska aatelisarvo ei periydy naisilta. Se ei Grotenfelt-Paunosta harmita. Päinvastoin.
”Aika moni pahastuu siitä, että aatelisia on. Elämä on helpompaa, jos ei hirveästi aateluudesta huutele.”
Anna Grotenfelt-Paunosta ihmetyttääkin, miksi aateluus herättää edelleen voimakkaita tunteita, vaikka se ei vaikuta elämään enää mitenkään eikä näy arjessa. Siihen ei myöskään liity mitään taloudellisia tai poliittisia etuuksia.
”Ihan samalla lailla minä teen töitä ja pyöritän perhettä kuin joku muukin.”
Aika moni pahastuu siitä, että aatelisia on. Elämä on helpompaa, jos ei hirveästi aateluudesta huutele.
Suomessa aateli tarkoittaa Suomen Ritarihuoneen jäseniä. Aikoinaan se oli yksi neljästä sääty-yhteiskunnan säädystä, joita olivat aatelin lisäksi papisto, porvaristo ja talonpojat.
Suomen aatelisto luopui valtaoikeuksistaan jo 1900-luvun alussa, minkä jälkeen aatelisilla ei ole ollut poliittista merkitystä. Suomen aatelisto omistaa Helsingissä Ritarihuoneen, joka ylläpitää aateliskalenteria. Siihen merkitään elossa olevat ritarihuoneeseen merkittyjen sukujen jäsenet joka kolmas vuosi pidettävässä aateliskokouksessa.
Aatelisarvoista korkein on kreivi. Kreivisukuja on Suomessa enää kolme, Creutzit, Bergit ja Aminoffit. Kreiviksi voi tulla vain syntymällä kreivillisen suvun pojaksi, ja kreivittäreksi pääsee naimalla kreivin.
Seuraavaksi korkein aatelisarvo on vapaaherra. Näitä sukuja on jo huomattavasti enemmän, 24. Esimerkiksi von Knorringin, Cedercreutzin ja Mannerheimin suvut ovat vapaaherrasukuja.
Eniten on arvonimettömiä aatelisia sukuja, joihin esimerkiksi Grotenfeltit kuuluvat. Näitä on 116.
Yhteensä elossa olevia aatelissukuja on Suomessa 143.
Se, että aatelisarvo ei periydy naisilta, ei ole tasa-arvolain vastaista, sillä tasa-arvolakia ei sovelleta perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
