Kotiseuturakkaus ei vaimene liitokseen
Jalajärveltä lähtöisin oleva Rehupiikles-yhtye ehti esiintyä vielä kerran itsenäisessä kotikunnassaan. Yhtyeessä saksofonia soittavalle Harri Yliselle bändi on tapa pitää yhteyttä kotiseutuun. Matti Riitakorpi Kuva: Viestilehtien arkistoVuonna 2017 Jalasjärven kunta olisi täyttänyt 150 vuotta. Tuon juhlapäivän saapuessa Jalasjärvi on jo osa Kurikan kaupunkia.
Eteläpohjalaiset tunnetaan ylpeydestään, eikä Jalasjärvikään näytä hiljaa nöyrtyvän kuntaliitokseen Kurikan kanssa. Paikkakunnalla järjestettiin marraskuussa viikon mittainen Jalasrakkautta-juhlaviikko, jossa juhlittiin jalasjärvisyyttä kulttuurin voimalla.
Ympäri kuntaa pidettiin tapahtumia ja konsertteja. Menneet ajat heräsivät henkiin kaitafilmeillä Jalasjärven Kinossa.
Vaikka tunnelma oli luonnollisesti haikea, ei surulle annettu valtaa.
Jalasjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Ventelä (kok.) kertoo, että juhlaviikkoa ryhdyttiin suunnittelemaan kesäkuussa.
”Mietimme pitkään, itkemmekö tai suremmeko liitosta. Päätimme niiden sijaan iloita ja juhlia sitä, että meillä on mitä esittää.”
Kunnan kohtaloksi koituivat Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK:lle myönnetyt oppisopimuskoulutusrahat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoi vuonna 2011, ettei kunnan omistama laitos ollut tarjonnut myönnettyä rahoitusta vastaavaa koulutusta. Kun valtio päätti periä kunnalta takaisin noin 35 miljoonaa euroa, Jalasjärven kohtalo oli sinetöity.
Kunnassa pyrittiin kaikin keinoin siihen, että liitos tapahtuisi vasta, kun Jalasjärvi on saanut täyttää 150 vuotta, Ventelä kertoo. Aikaa ei kuitenkaan ollut, sillä ilman Kurikan kanssa sovittua liitosta edessä olisi mitä todennäköisimmin ollut pakkoliitos Seinäjoen kaupunkiin.
”Itse olen syntynyt ja kasvanut täällä, joten kunnan päättyminen on raskaskin asia käsitellä. Jalasjärvi paikkana pysyy kuitenkin tässä, ja siinä auttaa kulttuuri. Kunta ei ole vain hallintoa, vaan se näkyy ja on olemassa kulttuurin kautta”, Ventelä toteaa.
Jalasjärven tapahtumaviikko sai nimensä paikallisen Rehupiikles-huumoribändin kappaleesta Jalasrakkautta.
Yhtye veti näillä näkymin viimeisen Jalasjärven keikkansa festivaaliviikon perjantaina.
Yhtyeessä laulava ja saksofonia soittava Harri Ylinen kehuu tulkitsemaansa Jalasrakkaus-kappaletta hienoksi irvailuksi brasilialaiselle bossa nova -perinteelle.
Kappaleen sanoittanut Rehupiiklesin nokkahahmo Joose Tammelin kuvailee itseään Jalasjärven underground -mieheksi. Hänelle kotokunta on aina kotokunta.
”Sitä saa haukkua kyllä itse, mutta heti lyön, jos joku toinen haukkuu.”
Tammelin on tyytyväinen siihen, että Jalasjärvi liittyy Kurikkaan Seinäjoen sijasta. Hänestä Kurikka on enemmän Jalasjärven kaltainen.
”Seinäjoki on kuin Kanarian saaret: sieltä puuttuu historia ja kulttuuri. Täälläpäin sanotaan, että siitä kaupungista saisi hyvän, jos sen siirtäisi rannikolle ja vaihtaisi ihmiset.”
Pääjuhlaan toi tunnelmaa Tammelinin säveltämä Jäähyväiselegia Jalas Chamber -orkesterin soittamana.
Muutamatkin silmäkulmat kostuivat.
Etnologi Minna Mäkinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut kuntaliitoksen vaikutusta paikallisuuden tunteeseen. Mäkisen mukaan jo pelkkä kunnan nimi on mukana rakentamassa paikallisuutta.
”Ihmisten mielissä esimerkiksi nimi ja rajat tienviittoineen antavat aineksia eräänlaiselle kuvitellulle yhteisölle, johon jokainen voi ajatella ja tuntea kuuluvansa. Vaikka paikalle ei kuntaliitoksessa konkreettisesti tapahtuisikaan mitään, ihmiset saattavat tuntea, että heidän yhteisönsä on jollain tavoin uhattuna.”
Liitosten jälkeen on usein intouduttu perustamaan kotiseutuyhdistyksiä. Sosiaalisen median avulla voi ylläpitää kotiseudun muistoa myös muualla asuvien kanssa.
Jalasjärviset Piia Jokipii ja Maria Köykkä astuivat juhlakonsertin lavalle kuorolaisina.
”Kotiseutu on rakas, eikä se lakkaa olemasta, vaikka nimi muuttuisikin. Tupa seisoo samalla paikalla edelleen. Ei tätä toivonut, mutta sen ymmärtää, että tällaisia ratkaisuja on pakko tehdä”, Jokipii sanoo.
Naisten mielestä viikon järjestäminen oli hyvä idea. ”Tämä on ollut iloinen viikko, kirkkokonsertissakaan ei ollut hautajaistunnelmaa”, Köykkä sanoo.
Joose Tammelin ei aio itkeä sen perään, ettei kunta ole itsenäinen 150-vuotisjuhlan aikaan.
”Minulla on juuri horisontissa itsenäisyyden juhlavuosi 2017. Silloin Jalasjärvellä räjähtää lataamani vetypommi. Sittenpähän kuulette.”
Ensi vuoden alussa toteutuu neljä kuntaliitosta: Kurikan ja Jalasjärven lisäksi Lahden ja Nastolan, Hollolan ja Hämeenkosken sekä Säkylän ja Köyliön yhdistymiset.
Matti Riitakorpi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
