Tuhat kaivosmiestä louhi pohjoiskarjalaisessa kylässä malmia Natsi-Saksan sotateollisuudelle – nyt Mätäsvaaran kaivoksella häärivät uudet omistajat

Paikalliset taiteilijat haluavat kunnostaa Lieksan Mätäsvaaran vanhan kaivosmiljöön ja palauttaa teatteritoiminnan näyttämölle. Taide- ja kulttuuriyhdistys Metka osti kaivoksen metsäyhtiö Tornatorilta elokuussa 2023. Lieksalainen sellotaitaiteilija Ville Lodders on yksi hankkeen aktiiveista. Kuva: Lari Lievonen

Pielisjärveläistä torpparia ja kulkukauppiasta Erik ”Erkka” Ikosta (1847–1921) pidettiin kylähulluna. Kiinnostuttuaan malminetsinnästä mies sai paikallisilta haukkumanimen ”Hullu-Erkka”.

Ikonen kulki 1900-luvun vaihteessa vasaran, poran, meisselin ja säkin kanssa ja lähetti kivinäytteitä Helsinkiin tutkittavaksi Pielisen laivojen mukana.

Erkka Ikosen kerrotaan uhonneen raamatullisesti epäilijöille: "Vielä se kumu kuuluu Siinailta, "Mätäsvaarassa on mätäpaise, joka vielä kerran puhkiaa" ja "vielä ämmän pylly tärähtää kun aletaan louhia".

Mätäsvaaran malmivaroista saatiin varmuus vuonna 1903, jolloin alettiin rakentaa Joensuun ja Nurmeksen välistä rautatietä. Pohjois-Karjalan erämaasta löytyi molybdeeniä. Alkumetalli on tärkeä raaka-aine jaloteräksen valmistuksessa.

Systemaattisen tutkimustoiminnan paikalla aloitti Karl Theodor Forsström, joka avasi vuonna 1903 ensimmäisen koekaivoksen Mätäsvaaraan.

Tiedot perustuvat tutkija Anneli Littusen tekemään Mätäsvaara-selvitykseen ja kylässä lähes 30 vuotta asuneen Juha Tolvasen tutkimustyöhön.

”Joidenkin lähteiden mukaan jo Forsströmin aikana Mätäsvaaran molybdeenia olisi toimitettu Saksaan Kruppin asetehtaille. Forsströmin kerrotaan rakennuttaneen pienen mökin Erkalle löydöksensä äärelle. Kun malmia vihdoin löytyi, hänen lempinimensä muuttui Kulta-Erkaksi”, Tolvanen kertoo.

Muuttajat sekä yhtiön auto rivitalolla. Kaivosalueella voidaan arvioida asuneen suurimman tuotannon aikana noin tuhat henkeä. Luku on saattanut ajoittain nousta suuremmaksikin. Kuva: Juha Tolvasen arkisto

Varsinaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan rakentamisen aloitti Grönblom -suvun omistama Vuoksenniska Oy 1930-luvun lopussa.

Mätäsvaaran kaivoksen kukoistuskausi sijoittuu Juha Tolvasen mukaan Suomen sotavuosiin. Kun kaivostoiminta aloitettiin 1940, Mätäsvaara oli Suomen toiseksi suurin kaivos heti Petsamon nikkelikaivoksen jälkeen. Molybdeeniä louhittiin yli tuhannen työntekijän voimin.

Lieksan ja Nurmeksen puoliväliin sankkaan korpeen rakennettiin lähes tyhjästä edistyksellinen kaivoskylä, jossa oli Alvar Aallon suunnittelemia tyyppitaloja.

Moderneissa asunnoissa oli vesi- ja viemärijärjestelmä, sisä-wc:t, keskuslämmitys ja kellarit. Mätäsvaarassa toimi muun muassa neljä kauppaa, posti, apteekki, koulu, suutari, kirjakauppa ja ravitsemusliike ”Mätäsmökki”. Kyläläisiä auttoi terveysongelmissa myös paikallinen kansanparantaja.

Kuvassa on Mätäsvaaran hiekkavalli, rikastamo ja rikastamoon menevän kiven siilot.  Kuva: Juha Tolvasen arkisto

Syrjäinen kylä tuotti lähes kaiken natsi-Saksan sotakoneiston tarvitsemasta molybdeenistä. Sitä käytettiin varsinkin tykkien piipuissa. Virallista tietoa kaivoksen saksalaisesta rahoittajasta ei ole löytynyt.

”Lähes koko Mätäsvaaran kaivoksen tuottama molybdeenisulfidi kuljetettiin sotaa käyvään Saksaan. Mätäsvaaran merkityksestä kertoo myös se, että Luftwaffe eli Saksan ilmavoimat suunnitteli lentokentän rakentamista Lieksaan”, Juha Tolvanen sanoo.

Mätäsvaaran suuruuden aika kesti seitsemän vuotta. Kun toinen maailmasota päättyi, molybdeenin kysyntä ja hinta romahtivat maailmanmarkkinoiden avauduttua. Kaivostoiminta loppui heinäkuussa 1947 ja kylä alkoi sen jälkeen nopeasti tyhjentyä.

Neuvostoliitto oli molybdeenihohteen viimeinen ulkomainen ostaja. Itänaapurista löytyi sodan jälkeen huomattava molybdeeniesiintymä, mikä ehkä välillisesti vaikutti myös Mätäsvaraan alasajoon.

Jäljelle jäi kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen sodanaikainen kaivoskylä Mätäsvaara-Varpasessa.

Mätäsvaaran kaivos oli Suomen toiseksi suurin kaivos Petsamon nikkelikaivoksen jälkeen 1940-luvulla. Kuva: Lari Lievonen

Mätäsvaaran kaivoskylän suuruuden ajoista on pian 80 vuotta aikaa. Lieksa kuuluu Suomen pahimpiin muuttotappioalueisiin ja väestö vähenee maaseutukylissä. Mätäsvaaran tulevaisuus ei ole kuitenkaan toivoton, päinvastoin.

Paikallisten taiteilijoiden muodostama Metka taide- ja kulttuuriyhdistys osti viime vuoden elokuussa vanhan kaivoksen metsäyhtiö Tornator Oyj:ltä.

Yksi hankkeen puuhamiehistä on Nurmijärven kylällä Lieksassa asuva sellotaiteilija ja musiikkipedagogi Ville Lodders.

Forsströmin avolouhos ja sen vedellä täyttynyt louhoslaguuni ehti toimia Lieksan Vaskiviikkojen konserttinäyttämönä 26 vuoden ajan.

”Aiomme tehdä kokonaan uuden teatteri- ja konserttinäyttämön kaivokselle. Lava ja katsomo rakennetaan suurimmaksi osaksi betonista, koska nykyiset puiset rakenteet ovat kärsineet ilkivallasta”, Lodders kertoo.

Tulevana kesänä vanhalla kaivoksella järjestetään hyväntekeväisyyskonsertteja ja myös Maarianvaaran kesäteatteri vierailee louhoksella.

”Mätäsvaarassa voisi järjestää esimerkiksi live-roolipelin, koska olen itse vanha larppaaja. Kaivos sopisi myös elämysmatkailuun ja extreme-urheiluun”, Lodders haaveilee.

Myös maalämmön käytön mahdollisuuksia selvitetään Mätäsvaaran vanhassa kaivoksessa. Hankkeeseen palkataan insinööri yhdeksäksi kuukaudeksi.

Vuoksenniska Oy rakennutti modernin kaivosyhteisön Pielisjärven eli nykyisen Lieksan ja Nurmeksen rajalle. Anja Sarasoja osti takana näkyvän Alvar Aallon tyyppitalon, jonne avataan kahvila kesällä. Myös Ville Lodders kehittää aktiivisesti Mätäsvaaran vanhaa kaivosta ja kylää. Kuva: Lari Lievonen

Mätäsvaarassa on säilynyt arvokas pala sodanaikaisen tyyppitaloarkkitehtuurin historiaa. 1980-luvun lopulla kylällä toteutettiin muutaman vuoden kestänyt perusparannushanke. Korjauksia tehtiin noin puoleen asuinrakennuksista. Valitettavasti monet Alvar Aallon talot lahoavat nyt asumattomina kylänraitilla.

Lieksalainen Anja Sarasoja on yksi taide- ja kulttuuriyhdistys Metkan vapaaehtoisista. Hän osti tammikuussa alle 10 000 euron hinnalla Aallon tyyppitalon teollisuuskylästä.

”Perustamme tänne Pikku Alman kesäkuppilan ja tukikohdan kulttuuriyhdistykselle. Pidämme talossa kesällä kahviota ja valokuvataidenäyttelyä sekä järjestämme konsertteja”, Sarasoja kertoo.

Talvisodan alla nousi sankkaan korpeen nopeasti nykyaikainen yli tuhannen asukkaan yhdyskunta. Ravitsemusliikkeitä oli Kauppayhtiöllä nk. Mätäsmökki, joka toimi kaupan yläkerrassa ja oli suosittu illanviettopaikkanakin. Kuva: Lari Lievonen

Juha Tolvanen on tyytyväinen, että kulttuuriyhdistys Metka kehittää jälkeen Mätäsvaaran aluetta.

Tolvanen itse on tehnyt vuosikymmenet palkatonta kulttuurityötä Mätäsvaaran hyväksi. Hän muun muassa keksi idean kaivoskonsertteihin, kokosi kylän historiaa ensin kaivosnäyttelyihin ja sitten verkkosivuille sekä järjesti alueelle kaivospolun opasteineen.

Tolvasen ansiosta Viekin hautausmaalle pystytettiin myös risti molybdeeniesiintymän löytäneen "Kulta-Erkan" kunniaksi.

”Kokoamalleni kaivosnäyttelylle kävi aikanaan köpelösti, koska salama iski seurojentalo Mäkitupaan. Rakennus paloi maan tasalle ja tulipalon jälkeen moni kyläläinen vetäytyi talkootoiminnasta.”

Onneksi Tolvanen teki ensimmäisen version Mätäsvaaran verkkosivuista jo vuonna 1994. Historiasivustolle on tallennettu paljon teksti- ja kuvamateriaalia kaivosyhdyskunnasta.

Natsi-Saksa himoitsi Mätäsvaaran kaivoksen malmiaarretta toisen maailmansodan aikana. Kuva: Lari Lievonen

Metsäyhtiö Tornator hakkautti puuston Mätäsvaaran kaivoksen ulkokonserttipaikan ympäriltä 2022. Avohakkuusta tuli paljon kritiikkiä paikallisilta ja kulttuuri-ihmisiltä muualtakin Suomesta.

Anja Sarasoja ja Ville Lodders puolustavat Tornatoria, joka myi kulttuuriyhdistykselle kaivoksen käytännössä ilmaiseksi.

”Tornatorin oli pakko kaataa alueelta puut, jotta sinne saatiin tehtyä turva-aidat. Metsässä on kaivoskuiluja, joissa saattaa olla sadan metrin pudotus alaspäin”, Sarasoja muistuttaa.

Lodders ja Sarasoja iloitsevat miten avosylin lähikylien asukkaat ovat ottaneet taiteilijat vastaan. Esimerkiksi Mätäsvaraan kaivoksella järjestetty joulunrauhan julistus keräsi paikalle 80 henkeä ja talkooperinne elää Pohjois-Karjalassa.

”Me saimme hulluuskohtauksen ja ostimme kaivoksen. Uskon, että taiteilijat voivat pelastaa maaseudun ja tuoda kylille vähän vipinää”, Anja Sarasoja tuumii.

Ville Lodders esittelee Mätäsvaaran kaivosta tammikuisena kireänä pakkaspäivänä. Hän kertoo, että kaivoksella kuvattiin vuonna 2003 myös MTV3:n Suuri Seikkailu -ohjelmaa. Kuva: Lari Lievonen

Lähde: https://matasvaarankaivos.fi.