Toni Kamula työskentelee äänitysstudiossa yksin nauhoittaen ja puhuen tarinaa omaan tahtiinsa. Kamulan sukujuuret ulottuvat Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen, joten Päätalon Koillismaan murre on varsin tuttua. Kuva: Kari Salonen
Tältä kuulostaa, kun Kalle Päätalo kertoo tarinansa ääninäyttelijän suulla – Toni Kamula äänittää jättimäisen kirjasarjan kauraleivän ja aamulenkin voimin
Pohjois-Suomessa kasvanut näyttelijä lukee äänikirjaksi Kalle Päätalon 26-osaisen Juuret Iijoen törmässä -sarjan.
Toni Kamula viettää Kalle Päätalon kirjojen parissa kaikkiaan kolme vuotta. Hän lukee 26-osaisen Iijoki-sarjan äänikirjaksi. Päätalo on Suomen kaikkien aikojen suosituimpia kirjailijoita, sillä hänen teoksiaan on myyty peräti 3,6 miljoonaa kappaletta. Kuva: Kari SalonenToni Kamula otti vuonna 2022 vastaan järkälemäisen työsavotan. Hän lukee äänikirjaksi Kalle Päätalon (1919–2000) päätyön 26-osaisen Iijoki-sarjan.
16 993 sivua käsittävän kirjasarjan sanotaan olevan maailman pisin omaelämäkerta. Äänikirjaksi luettuna kirjakustantamo Gummeruksen projekti on noin 600-tuntinen kokonaisuus.
45-vuotias kokenut ääninäyttelijä viettää Päätalon romaanien seurassa kolme vuotta. Miehellä on muitakin projekteja työn alla. Iijoki-sarjasta on julkaistu nyt äänikirjoina 10 ensimmäistä romaania.
”Moni kaveri kyselee kiinnostuneena, että vieläkö sinulla on niitä Päätaloja luettavana, mutta minä tykkään työstä. Nostan Kalle Päätalon maailmankirjallisuuden klassikoksi. Iijoki-sarjan kulttuurihistoriallinen merkitys on huikea. Kirjoihin on tallennettu suomen kieltä, luontoa, vuodenkiertoa, suomalaista henkistä mielenmaisemaa, modernisaatiota ja sosiaalista luokkanousua.”
Kempeleestä kotoisin oleva Toni Kamula ei ollut lukenut yhtään Päätalon teosta ennen projektia, mutta Mikko Niskasen elokuvaversiot koskettivat lapsuudessa.
”Isäni isä oli maanviljelijä Lumijoella ja lapsena seurasin myös isäni ja isoisäni metsänhoitoa. Päätalon maailmassa on jotain tuttua Pohjois-Pohjanmaan kasvatille. Törmäsin fraaseihin, joita olen kuullut isovanhempieni suusta.”
Kamula sai kustantamosta lainaksi Päätalon kirjoja. Hän halusi tutustua romaanisarjaan ennen ison äänikirjaurakan vastaanottamista. Iijoki-sarjan kieli tuntui aluksi hankalalta suussa.
”Toisin kuin nykykielessä, Päätalon teksteissä verbin voi löytää lauseen lopusta kuten saksan kielessä. Vietettyäni tarpeeksi aikaa kirjojen parissa, Kalle Päätalon kieli alkoi avautua ja tiesin, että haluan ottaa työn vastaan.”
Isäni isä oli maanviljelijä Lumijoella ja lapsena seurasin myös isäni ja isoisäni metsänhoitoa.
Kirjojen sisältö tuntui alusta lähtien mielenkiintoiselta. Myötätuntoinen kertojaääni yhdistyi Koillismaan selkosten elämän ankaruuteen ja niukkuuteen. Päätaloa lukiessaan Kamula ymmärsi paremmin, millaisista lähtökohdista isovanhemmat ponnistivat Pohjois-Suomessa.
Ensimmäisissä kirjoissa elämä on äärimmäistä kamppailua luonnon kanssa, mutta vähitellen modernisaatio saapuu Taivalkoskelle sanomalehtien, polkupyörien ja autojen kautta.
”Iijoki-sarja tarjoaa mielettömän kurkistusikkunan siihen, miten Suomi muuttuu yhden ihmisen elämän aikana. Lukutaidottomasta savupirtin kasvatista tulee rakennustyöläinen ja arvostettu kirjailija. Se on huima sosiaalinen nousu”, Kamula sanoo.
Päätalon kirjojen ahdas suomalaisen miehen malli on Kamulalle tuttu omasta nuoruudesta. Jos mies halusi pärjätä, piti olla kova ja tunteeton.
”Sillä ei kotiseudullani irtopisteitä saanut, jos poika soitti musiikkia tai oli lukuihmisiä. Lapsesta asti tukkimetsällä kulkenut Kalle halusi olla kova työmies, jotta hänet hyväksytään porukkaan. Samalla nuoren miehen itsetunto oli hauras kuin syksyn ensimmäiset jäät.”
Kalle Päätalo ei vaikene kirjasarjassaan häpeällisistäkään kokemuksista. Hän käy teoksissaan tarkasti läpi perheen joutumisen kunnanelätiksi, kuppa- ja tippurihoitonsa, itsemurhayrityksensä sekä syrjähypyt ensimmäisessä avioliitossa.
Rehellisyyden perikuvana pidetyn Päätalon Iijoki-sarja ei ole silkkaa faktaa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Ritva Ylösen väitöskirjasta ja perinpohjaisesta elämäkerrasta.
Moni kaveri kysyy säälien, että vieläkö sinulla on niitä Päätaloja, mutta minä tykkään tästä työstä.
Toni Kamula on monipuolinen taiteilija. Hän on työurallaan sekä näytellyt, ohjannut, käsikirjoittanut että dubannut.
Näyttelijäksi ja elokuvaohjaajaksi valmistunut Kamula käsikirjoittaa ensimmäistä pitkää elokuvaansa. Filmissä liikutaan Perämeren rannalla ja tutkitaan sukupolvien välistä kuilua.
”Mikko Niskasen uuden aallon tyyli ei ole minusta kaukana elokuvaohjaajana. Sellainen realismin ja totuudellisuuden yhdistelmä. Pyrin pääsemään tosi lähelle ihmistä.”
Teatteria Kamula ei enää tee, mutta televisiosarjoissa hän vierailee mielellään.
Äänikirjoja Toni Kamula on lukenut 13 vuotta. Edellinen iso projekti oli Kersti Juvan suomentaman Taru sormusten herrasta -trilogian työstäminen äänikirjaksi. Hän nauttii myös Neropatin päiväkirjat -sarjakuvaromaanien lukemisesta.
Lähes 17 000 sivua käsittävän Kalle Päätalon kirjasarjan sanotaan olevan maailman pisin omaelämäkerta. Kuva: Kari SalonenToni Kamula työskentelee äänitysstudiossa yksin nauhoittaen ja puhuen tarinaa omaan tahtiinsa. Hän pystyy syventymään kirjojen tarinaan, mutta samalla on tarkkailtava mahdollisia lukuvirheitä.
”Tunti valmista äänikirjaa syntyy kahdessa tunnissa, jos ääni ja tekniikka toimivat. Lukeminen vaatii tosi paljon keskittymistä. Kuuden tunnin yöunilla homma kuulostaa humalaisen höpöttämiseltä. Tämä on yllättävän kovaa työtä.”
Pääsääntöisesti Kamula lukee Päätaloa kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan, mihin sisältyy tauot.
”Ihanteellisessa tilassa uppoudun tarinan maailmaan. Mieli, keho ja suu ovat silloin yhtä tekstin kanssa.”
Äänikirjan lukupäivänä Kamula toistaa tietyt rutiinit. Hän käy aamukävelyllä, syö samanlaisen aamupalan ja jättää uutisten selailun väliin.
”Jos mielessä on esimerkiksi Ukrainan sodan tapahtumat, on vaikea antautua Päätalon tekstille. Tämä on ehkä taikauskoa, mutta tietyillä ruoka-aineilla vatsani ei murise. Olen kauraleivän vannoutunut ystävä ja juon marjasmoothien.”
Kurkkua kuivattavaa kahvia ei äänityöläiselle suositella. Ammattilainen korjaa tilanteen hanavedellä ja ripauksella merisuolaa.
Äänikirjassa pyritään kertomaan merkityksellinen tarina ja saamaan kuuntelija ymmärtämään se. Kamulan mukaan ihmisen äänessä on mieletön määrä informaatiota.
”Jos esimerkiksi liikutun jostain kohdasta tekstissä, annan sen tapahtua. Pidän silti liiallisen tunnereaktion hallinnassa, jotta myös kuulijalla on tilaa kokea tarina.”
Toni Kamula on monipuolinen taiteilija. Hän näytteli esimerkiksi Kaikki synnit -sarjassa lestadiolaista yritysjohtajaa ja työn alla on myös esikoiselokuva. Ylen Harjunpää ja rakkauden nälkä -sarjassa (2007) Kamulalla oli myös iso rooli. Kuva: Kari SalonenIijoki-sarja on jo ylittänyt miljoonan kuuntelutunnin rajan äänikirjoina. Gummerus julkaisee teoksia kuuden äänikirjan vuosivauhdilla.
”Näillä näkymin sarjan 26. osa ilmestyy äänikirjana kesällä 2026. Vielä emme pysty kertomaan muista Päätalon tuotannon äänikirjahankkeista”, Gummeruksen viestintäpäällikkö Eeva Herrainsilta kertoo.
Päätalon romaaneista on ilmestynyt äänikirjoina aiemmin esikoisromaani Ihmisiä telineillä Kai Lehtisen lukemana ja Koillismaa Jukka Voutilaisen lukemana. Materiaalia riittää, sillä selkosten Marcel Proust kirjoitti yhteensä 44 teosta.
Gummerus julkaisi Iijoki-sarjan neljä ensimmäistä osaa painettuina uusintapainoksina 2014–2016.
”Painettujen kirjojen kysyntä oli kuitenkin sen verran vähäistä, ettei uusintapainosten julkaisua kannattanut tuolloin jatkaa”, Herrainsilta sanoo.
Pitkään äänikirjapalveluihin toivottu kirjasarja on otettu lämpimästi vastaan. Kamula vieraili marraskuussa puhumassa Tampereen Messukylän kirjastossa. Hän tapasi siellä myös muutamia uusia Kalle Päätalon ystäviä.
”Eräs nuori mies kertoi, että ei enää malttanut odottaa uusien äänikirjojen julkaisemista, vaan oli pakko siirtyä lukemaan Päätaloa printtikirjoina. Iijoki-sarja tempaisi hänet niin kovasti mukaansa, mikä on mahtavaa”
Kalle Päätalon kirjoittama Iijoki-sarja on jo ylittänyt miljoonan kuuntelutunnin rajan äänikirjoina. Iijoki-sarjan jokaista osaa myytiin painettuina kirjoina liki 100 000 kappaletta. Sarjaa kokonaisuudessaan on myyty 2,5 miljoonaa fyysistä kappaletta. Kuva: Kari SalonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
