Ruukin kehräämö erikoistui alpakkaan
Sini Honkala ja Leena Rajala pyörittävät kehräämön toimintaa kaksin. Suuri osa myymälän tuotteista on heidän suunnittelemiaan. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Ruukkikylän teollisuushallin ovella vastaan juoksee kolme mustaa pötkylää. Ne hääräävät jaloissa asiakkaan astellessa peremmälle myymälään. Isoin koira, suursnautseri Leo, on ulkona omilla menoillaan.
Sisällä lämpimät ruskean sävyt kaappaavat syleilyynsä: pehmoisia lankoja, huiveja, villatakkeja, jopa neulottuja iltapukuja.
Ruukin kehräämössä käsitellään vain alpakanvillaa ja myydään siitä tehtyjä tuotteita.
Suomen ensimmäinen pelkkään alpakanvillaan erikoistunut kehräämö on koirapiireissä tutustuneiden ystävysten Sini Honkalan ja Leena Rajalan yhteinen aluevaltaus. Honkala työskenteli aiemmin fysioterapeuttina ja Rajala koulutti avustajakoiria.
Elämänmuutos kumpusi omasta tarpeesta. Honkala halusi tuottaa alpakoistaan lankaa, eikä tekijää tahtonut löytyä Suomesta.
Joulun alla yrityksessä eletään sesonkia. Kaksikko painaa pitkää päivää, vaikka influenssa yrittää kaataa petiin.
Takana on tiivistahtinen syksy erilaisilla messuilla ja nyt kehrätään täyttä päivää.
Valmistumassa ovat juuri jonkun alpakanomistajan tilaamat langat. Säännöllisesti villaa lähettäviä asiakkaita on puolensataa. Pienin käsiteltävä määrä on kaksi kiloa, ja kilosta lankaa veloitetaan 80 euroa.
Hinnan ymmärtää, kun seuraa vierestä, miten pieteetillä lankaa tehdään. Kehruussa on viisitoista vaihetta alkaen villan puhdistuksesta. On karvalaatujen erottelua, sähköisyyden poistoa ja langan venytystä.
”Yksi asiakas halusi tulla itse kehräämään lankansa. Hänellä urakkaan kului viikko”, Honkala kertoo.
Ruukin kehräämö ostaa myös itse villaa ja tekee siitä naisten yhdessä suunnittelemia vaatteita ja asusteita.
Villaa joudutaan tilaamaan myös ulkomailta, koska kotimaasta sitä ei saa riittävästi. Suomen saanto on vain noin 200 kiloa vuodessa. Kehräämö maksaa villasta maailmanmarkkinahintaa, joka on noin 25 euroa kilolta.
Yrittäjäkaksikko aikoo palkata kehräämölle kaksi tai jopa neljä työntekijää, koska omat kädet eivät millään riitä. Haussa on myös suomalaisia ompelijoita.
Vain kerran Honkalan on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin. Se oli syksyllä, kun ilmankosteus nousi niin korkeaksi, ettei mikään meinannut onnistua.
”Mutta aina vaikeuksista on menty eteenpäin”, yrittäjä toteaa.
Suomessa on toistatuhatta alpakkaa. Tarkka määrä ei ole tiedossa, koska niitä ei rekisteröidä tuotantoeläiminä.
Porukasta kolmisenkymmentä asustaa tässä Mathildedalin ruukkikylässä. Alpakat käyskentelevät kartanon vuokramailla hoitaen samalla maisemaa. Toki ne houkuttelevat paikalle myös turisteja.
Honkalalle on kunnia-asia, että hänen alpakkalaumansa on jalostettu huippuyksilöistä villan laatua ja eläinten hyvinvointia silmälläpitäen.
Honkalan mukaan Suomessa jalostetaan alpakoita huolimattomasti esimerkiksi pelkän värin perusteella. Jalostustyössä pitäisi kuitenkin huomioida useampia seikkoja.
Hyvällä jalostuksella kehräämiseen kelpaavan villan tuotto voidaan moninkertaistaa. Huippuyksilöistä saadaan villaa yli neljä kiloa vuodessa. Eläinten keritsemisen hoitaa australialainen ammattilainen, joka kiertää keväisin Suomessa.
Honkalan tuottoisista alpakkapojista kuusi on parhaillaan maakuntakierroksella jakamassa siementään.
Hyvälaatuisen alpakan hinta voi nousta jopa 8 000 euroon. Jos villalla ei ole väliä, alpakan voi saada 1 500 eurolla.
Honkala on innostunut alpakoista, koska ne oikeasti tarjoavat mahdollisuuksia maalle. Huippulaatuiselle alpakanvillalle riittää kysyntää.
Honkala ja Rajala miehineen asuvat alpakka-aitausten takana, lähellä toisiaan. Joulun perinteisiin kuuluu naisten yhteinen joulusauna.
Joulun jälkeen koittaa yrittäjien lomakuukausi. Tammikuuksi Ruukin kehräämö hiljenee.
Alpakka-aitauksessa vastaan varvastelee heti uteliaita eläimiä. Ne hymistelevät parin metrin turvaetäisyyden päässä, eivätkä mielellään anna edes hoitajansa koskea.
”Alpakat ovat vahvasti väistäviä pakoeläimiä, mutta silti uteliaita. Ne ovat helppohoitoisia ja tuovat hyvää mieltä”, Honkala kuvailee kasvattejaan.
Honkalaa viehättää alpakoissa myös niiden viisaus ja norsun muisti. Ne loukkaantuvat helposti, joten Honkala ei viitsi edes yrittää ujuttaa kuvausrekvisiitaksi varattua tonttulakkia alpakan päähän.
Naaraista iso osa on tiineenä, joten ensi kesänä Mathildedalin niityillä kirmaa lukuisia pumpulinpehmeitä alpakkavasoja.
Katja Lamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
