Menneisyyden muuri murtui Käsivarren Lapissa, kun avuksi otettiin ilmakuvat ja laserkeilaus – "löytyi 7 000 kohdetta, kaikkea poteroista ja roskakuopista korsuihin ja konekivääri- ja tykistöasemiin"

Aleksi Rikkisen ja Emil Kastehelmen kenttätutkimuksissa kesällä 2020 löytyi Sturmbock-ketjun takaa viestiasema Ropi-tunturilta. Kuva: Forgottem Fronts

Käsivarren Lapista on löytynyt viestiasema tiettömän Ropi-tunturin etelälaidalta.

Sen löysivät kaksi opiskelijaa ja sotahistorian kenttätutkijaa, Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen, jotka ovat tuoneet yli neljä vuotta jatkuneilla selvityksillään esiin runsaasti uutta tietoa saksalaisten toiminnasta toisen maailmansodan lopulla Lapissa.

Viestiasema sijaitsee lähellä Sturmbock-linjaa, ja siltä pidettiin yhteyttä Norjan puolella Adjet-tunturilla sijainneeseen viestiasemaan. Se sijaitsi lähellä toista saksalaisten rakentamaa puolustuslinjaa, joka kantoi nimeä Eisbär.

Rikkinen toteaa, että sodan loppuvaiheen rakennusvaihe oli häkellyttävä. Ropin viestiasema rakennettiin tiettömään maastoon kesällä ja syksyllä 1944 ja sitä ehdittiin hyödyntää muutaman kuukauden ajan talvella, ennen kuin saksalaiset vetäytyessään räjäyttivät sen ja myös Sturmbock-linjan rakenteet.

Yhdistämällä maastolöytöjä arkistoaineistoihin Lapin sodasta ja sitä edeltäneestä saksalaisten toiminnasta on valjennut useita asioita.

Kun katsoo saksalaisten rakenteita kartalla, huomaa selvästi, että ne rakennettiin venäläisiä vastaan.

"Mutta niitä käytettiin ainoastaan suomalaisia vastaan. Sturmbockilla käytiin Lapinsodan aikana partiokahakoita ja ilmasotaa. Suomalaiset kuitenkin luopuivat hyökkäyksestä äärimmäisen nopeasti, kun tajuttiin, millaiset rakenteet saksalaisilla olivat vastassa", Kastehelmi sanoo.

Sturmbock, Norjan puolen Eisbär ja Sodankylän ja Inarin rajamaastossa sijainnut Schützwall-ketju rakennettiin Hitlerin käskystä.

"Kun Suomi erkaantui sodasta syksyllä 1944, saksalaisilla ei ollut kykyä huoltaa niitä. Varsinkin Eisbärin huolto kaatui omaan mahdottomuuteensa", Rikkinen toteaa.

Ropi-tunturin ja Norjan puolella noin 50 kilometrin päässä Adjet-tunturissa sijainneet viestiasemat vaihtoivat tietoa Sturmbock- ja Eisbär-puolustuslinjojen välillä. Kuva: Timo Filpus

Rikkinen ja Kastehelmi ovat olleet tarhaiästä ystäviä. Sotahistoriaan he ovat perehtyneen jo kouluiässä ja teini-ikäisinä matkanneet toisen maailmansodan museoissa ja paikoilla Moskovasta Keski-Eurooppaan.

Viisi vuotta sitten maantiedettä ja erityisesti kartoitusmenetelmiä opiskeleva Rikkinen kävi Käsivarren Lapissa tervehtimässä maastoharjoittelussa olleita opiskelukavereitaan. Samalla hän tutustui Sturmbock-linjan museoon Järmaan Enontekiössä.

"Siitä alkoi valkenemaan, että vaikka tällainen linja on aikanaan ollut, sitä ei ole kartoitettu koskaan maastossa."

Kastehelmi kiinnostui myös heti. "Oli selvää, että tämä on haastava projekti, kun suoraa referenssiä ei ollut."

Ei siis voitu vain ottaa tutkimukseen mallia ja keinoja jostain muualta ja monistaa niitä.

Tarvittiin luonnollisesti myös rahaa. Kaksikon hakemukset tuottivat onneksi pian tulosta: maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt lähtivät tukemaan vapaaehtoistutkijoiden työtä.

Pohjatyössä käytettiin Maanmittauslaitoksen ilmakuvia sekä laserkeilausta. Kartoitukset maastossa alkoivat kesällä 2018, ensin Sturmbockin etulinjasta.

"Tajusimme, että tämä on paljon muutakin kuin konekivääriasemia Käsivarrentien varressa. Tuli selväksi, että kannattaa tutkia se kokonaisuudessaan. Se huipentui Ropi-tunturin tutkimuksiin kesällä 2020", Kastehelmi kuvaa.

Everstiluutnantti evp. Olli Dahl on osallistunut Sturmbock-linjaa koskevaan arkistotyöhön, jossa käytiin läpi aiemmin julkaisemattomia arkistodokumentteja sen rakennus- ja miehitysvaiheesta. Hän oli tutkinut Sturmbockia 1980-luvulta lähtien.

Toinen tärkeä asiantuntija on arkeologi Oula Seitsonen, joka on väitellyt saksalaisten toimista Lapissa toisen maailman sodan aikana.

Sturmbock-linjalta on löydetty yhteensä noin 7 000 kohdetta. Lähtiessään saksalaiset räjäyttivät kaiken. Rakennusten kivijalat ovat säilyneet parhaiten. Kuva: Forgotten Fronts

Nyt Sturmbock-ketjun alue on pitkälti kartoitettu.

Kaksikolla on suuri määrä aineistoa, jota he jalostavat muun muassa Museoviraston ja Metsähallituksen käyttöön. Lisäksi työn alla on tietokirja.

Sturmbock-linjalta löytyi reilu 7 000 pistemäistä kohdetta: "Kaikkea poteroista ja roskakuopista korsuihin ja konekivääri- ja tykistöasemiin", Kastehelmi kuvaa.

Rikkinen huomauttaa, että kiinnostavia, vähän kartoitettuja kohteita maastosta kyllä löytyy esimerkiksi Ivalon suunnalta, jossa siis myös sijaitsee Jäämerentien lukoksi rakennettu Schützwall.

Esimerkki puolustusketjun tutkimusaineistosta: vasemmalla on Maanmittauslaitoksen ilmakuva, toisena laserkeilauksen avulla tuotettu pintamalli ja viimeisessä sen päälle on merkitty esikartoitettuja ja digitoituja linjan kohteita. Kuva: Maanmittauslaitos

Pimeää historiaa jää silti edelleen selvitettäväksi.

Sturmbock-ketju, kuten myös muut saksalaisten Lappiin tekemät puolustuslinjat, rakennettiin sotavankien voimin erittäin kovissa olosuhteissa paikoissa, joissa huolto toimi heikosti.

Tutkijakaksikko on itse viettänyt neljänä kesänä pitkiä jaksoja maastossa. He tietävät, että nykyvarustein kesäkelissäkin rakassa liikkuminen ja yöpyminen on vaativaa.

"Kesällä hyttysten armoilla ja varsinkin syksyä kohti räntäsateessa siellä on silloin vuonna 1944 ollut armottomat olosuhteet", Kastehelmi toteaa viitaten Ropin viestiaseman rakentamiseen.

Tutkimuksissa on löytynyt muutamia mahdollisia hautapaikkoja.

"Me kuitenkin olemme tuottaneet aineistoa vain siitä, mitä maan pinnalla on. Emme kaiva mitään", Rikkinen korostaa.

Kaksikko toivoo, että kaikkia löydettyjä kohteita voidaan hyödyntää esimerkiksi arkeologisessa jatkotutkimuksessa ja myös historiallisina suojelukohteina.

He muistuttavatkin, että niin Ropin viestiasema kuin itse puolustusketjun kohteet ovat harvinaisia sotahistorian merkkikohteita. Siksi kaikkien alueella liikkuvien on tärkeä olla ottamatta sieltä mitään mukaansa ja kaivamatta maastoa, jotta ei hävitetä mahdollisesti korvaamatonta tietoa.

Ropin viestiasemalta lähti suora puhelinlinja kaakkoon Sturmbock-ketjulle. Kuva: Forgotten Fronts

Perustietoa Sturmbock-linjasta:

Saksan 20. vuoristoarmeija rakensi vuonna 1944 läpi Lappiin Käsivarrentien katkaisevan puolustuslinjan.

Sturmbockilla (suomeksi muurinmurtaja) oli pituutta noin 30 kilometriä ja syvyyttä leirialueet mukaan lukien noin 3-4 kilometriä.

Linjalta on löydetty yhteensä noin 7 000 kohdetta ja sillä on arvioitu toimineen enimmillään noin 14 000 sotilasta.

Norjan puolelle saksalaiset rakensivat Eisbär-linjaa (jääkarhu), joka katkaisi Enontekiön ja Altan välisen reitin.

Näitä yhdisti kaksi viestiasemaa: Suomen puolella Ropi-tunturilla ja Norjassa Agjet-tunturilla.

Jäämerentien varteen Sodankylän pohjoisosassa saksalaiset rakensivat kolmannen puolustuslinjan, jonka nimi oli Schützwall (suojamuuri).

Saksalaiset miehittivät Sturmbock-linjaa vain lyhyen ajan lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945.

Emil Kastehelmen ja Aleksi Rikkisen tutkimus on jatkunut vuodesta 2018: verkossa forgottenfronts.fi ja Instagramissa @forgottenfronts

Lisää tutkimuksesta Ylellä nähtävän Vaietut arktiset sodat -dokumenttisarjan kahdessa viimeisessä osassa. Yle TV1 keskiviikkoisin kello 19 ja koko sarja on nähtävissä Yle Areenalla.