Ankasta ja kukosta tuli rakastavaiset – omistajaa mietityttävät lemmenleikkien seuraukset

”Pääkallo-Pär”-kukko ja Charlotta-ankka kulkevat kaikkialle peräkanaa. Kuva: Linda Arifullen

Viime kesänä Linda Arifullen oli huolissaan. Charlotta-ankka ei näyttänyt viihtyvän muiden ankkojen seurassa Lönnebergan kotieläinpihalla Siuntiossa.

Sorsivatko muut ankat sitä? Keväällä kuoriutunutta ankkaa täytyi pitää silmällä, ettei kenellekään syntyisi vammoja.

Sitten Arifullenin lapset huomasivat, että myös nuori Skalle-Pär-kukko viihtyi paremmin itsekseen kuin muiden kotkottajien kanssa.

”Nämä kaksi kävelivät aina peräkkäin, kukko ensin ja ankka perässä. Seurasimme pitkään, onko se vain sattumaa, mutta ei. Ne ovat kuin paita ja peppu, liikkuvat omassa laumassaan”, Arifullen kertoo.

Ehkäpä kukkoa ja ankkaa yhdistävät lapsuuden rankat kokemukset.

Skalle-Pär syntyi Lönnebergan kotieläinpihalla, mutta oli pienestä kiinni, selviääkö se lainkaan. Kohtalokkaan ruotsinkielisen nimensä Pääkallo-Pär sai, koska sille kasvoi huonosti höyheniä ja se oli pitkään kalju.

Kun höyhenpeite alkoi vihdoin kasvaa, kukon tulevaisuus näytti paremmalta.

Myös Charlotta-ankka on kuoriutunut kotieläinpihalla. Taloon kaivattiin poika-ankkaa, sillä pelkkien tyttöjen kesken ei saada hedelmöittyneitä ankanmunia.

Arifullen tilasi kahdeksan tai kymmenen hedelmöittynyttä munaa, mutta niistä vain kahdessa alkoi kehittyä poikanen.

”Kun poikaset kuoriutuivat, oli toinen niin huonossa kunnossa, että se menehtyi päivän ikäisenä.”

Eloonjääneen poikasen sukupuolesta ei ollut vielä varmuutta, mutta koska se kuoriutui 12. toukokuuta, se sai nimekseen ruotsalaisesta nimipäiväkalenterin mukaan Charlotta.

Pientä ankanpoikasta ei uskallettu laskea yksin isompien ankkojen keskelle, joten kun kotieläintilalle kuoriutui tipuja, sai Charlotta joukon uusia siivekkäitä ystäviä.

Siitä alkoi Skalle-Pärin ja Charlotan yhteinen taival.

Kukko ja ankka liikkuvat samalla alueella kuin muut linnut mutta ovat aina yhdessä.

”Jos toinen lähtee porukasta pois, toinen seuraa perässä. Ne vaeltavat pitkiäkin matkoja yhdessä.”

Pariskunta piipahtaa ulkona myös talvella, sillä Charlotta harrastaa talviuintia pihan uima-altaassa. Linnut myös syövät ulkona mutta siirtyvät sitten nopeasti kanalan lämpöön.

”Yleensä kukot nukkuvat orrella, mutta tämä pariskunta kömpii aina kanojen haudontalaatikkoon ja nukkuu siellä. Ne eivät mene sinne minne lajitoverit, vaan sinne minne molemmat pääsevät.”

Pariskunta on päässyt myös lihallisten nautintojen makuun.

”Kukko astuu ankkaa ja yrittää paritella. Ankoilla on tietynlainen flirttitanssi, jota Charlotta tekee kukolle. Ne parittelevat aina välillä ja jatkavat sitten matkaa.”

Charlotta ei vielä muni, mutta Arifullen odottaa mielenkiinnolla kevättä.

”Voiko kukko aiheuttaa naarasankassa prosessin, joka hedelmöittäisi munan? Testaamme sitä keväällä. Aiomme ottaa muutaman munan hautomakoneeseen ja katsoa miten käy.”