Panu-varsan emätamma menehtyi synnytyksessä ja varsaa elvytettiin monta pitkää minuuttia ‒ pitkän linjan hevoskasvattaja Eeva-Liisa Penttilä ei ole uransa aikana nähnyt vastaavaa ihmeselviytymistä
Kuusiviikkoinen Panu-varsa menetti emätammansa synnytyksessä. Varsaa elvytettiin arviolta viisi minuuttia ja se selviytyi ihmeen kaupalla.
Kuusiviikkoinen Panu-varsa (vas.) nauttii vihreästä nurmesta lämminverisen keinoemän Abalachicolan ja samanikäisen Susu-varsan kanssa. Panun isä on Clintissimo ja emätamma oli Gräfin Gamba. Keinoemä hoitaa molempia varsoja tasavertaisesti. Kuva: Eeva-Liisa PenttiläVarsomishälytin pirahti soimaan kello kahden maissa yöllä 15. huhtikuuta. Hevoskasvattaja ja oriasemayrittäjä Eeva-Liisa Penttilä suuntasi hauholaiselle KS-talli-nimiseen siittolaan.
Puoliverinen ratsu Gräfin Gamba oli alkanut varsoa. Paikalla olivat myös tamman omistajan äiti Sonja Marin ja hänen tyttärensä Linda. Kaikki sujui normaalisti, mutta synnytys eteni tavallista hitaammin.
”Aloin pikkuisen huolestua siinä kohtaa”, Penttilä muistelee.
Ponnistusvaiheessa Gräfin Gamba meni maahan makaamaan. Kun varsasta näkyivät pää ja etujalat, tamma alkoi kouristella odottamattomasti. Lähes välittömästi sen sydän lakkasi lyömästä. Tamma menehtyi.
”Kuolinsyy ei selvinnyt. Eläinlääkärimme sanoi myöhemmin, ettemme olisi voineet tehdä mitään toisin.”
Sitten tuli kiire, sillä varsa oli yhä puoliksi synnytyskanavassa. Synnytysnarut kierrettiin varsan etujalkojen ympärille ja alettiin kiskoa.
Vaati rutkasti voimaa saada varsa ulos, sillä se oli juuttunut rintakehästä kiinni synnytyskanavaan.
Panuksi nimetty varsa syntyi noin kymmenessä minuutissa.
Pikkuinen sydän sykki, mutta hengitys ei käynnistynyt.
”Sonja Marin sattui onneksi olemaan ensihoitaja. Aloitimme yhdessä elvytyksen, joka kesti arviolta viisi minuuttia. Minuutit tuntuvat siinä tilanteessa kovin pitkiltä.”
Tekohengitystä ja sydänhierontaa jatkettaessa varsa veti viiden minuutin aikana kahteen otteeseen keuhkot täyteen happea. Kolmannella kerralla se alkoi itse hengittää. Varsa nosti päätään ylös, halusi nousi omille jaloilleen ja puhkui elinvoimaa.
”Minäkin yllätyin. Kun se alkoi itse hengittää, niin se ei vaikuttanut enää mitenkään epänormaalilta. Panu oli hyvin onnekas, koska vastoin oletuksiani sille ei kehkeytynyt dummy-oirehtymää. Se tarkoittaa hapenpuutteen vajausta synnytyksen tai sikiöajan yhteydessä.”
Penttilä antoi varsalle menehtyneeltä tammalta lypsettyä ternimaitoa useammassa erässä kuusi desilitraa puolen tunnin aikana.
Tallilla oli samana iltana syntynyt Susu-varsa, jonka emä on Abalachicola ja isä The Bank.
”Panu vietiin Abalanchicolan ja Susun karsinaan, koska halusin kokeilla, voisiko Abalanchicolasta tulla keinoemä varsalle.”
Panu oli valeltu Abalachicolan talteen otetuilla sikiönesteellä ja jälkeisillä, jotta se tuoksuisi vastasyntyneelle, tamman omalle varsalle.
Tamma tuijotti aluksi kiiluvin silmin vierasta varsaa. Haistettuaan vastasyntyneen tuoksun Panussa se hörähti tyytyväisenä ja alkoi nuolla orpoa varsaa.
Panusta tuli keinoemälle yhtä tasavertainen varsa kuin sen omasta.
Ulkoaitauksessa kirmaa nyt kuusiviikkoinen Panu-varsa.
Panu on luonteeltaan Penttilän mukaan sosiaalinen ja ihmisrakas. Susu-varsasta on tullut Panulle hyvä kaveri: ne nukkuvatkin vieretysten karsinan lattialla.
Penttilä kertoo, että ei ole pitkän kasvattajauransa aikana koskaan aiemmin kokenut tällaista. On syntynyt monia varsoja, joita on pitänyt elvyttää syntyessään, mutta näin pitkään elvytetty varsa ei ole ikinä selvinnyt hengissä.
Lue lisää:
Keinoemovälitys auttaa hädän hetkellä – viime vuonna kasvattiemää etsi 50 orpovarsaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
