Älylaite paljastaa lakanan digisisällön
Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila uskoo, että tulevaisuudessa tekstiilien digitaalisesta sisällöstä tulee arkipäivää. Finlaysonin uudesta Haavemuumi-kuosista löytyy älylaitteen avulla Muumi-sarjakuvia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoDigitaalisen sisällön yhdistäminen kodintekstiileihin on 2010-luvulla yhtä innovatiivista kuin pussilakanan tuominen Suomen markkinoille 1960-luvulla. Tätä mieltä on Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila.
Miehen toki kuuluukin ajatella näin, sillä Finlayson toi juuri markkinoille kolme uutuuskuosia, joihin voi omalla älylaitteellaan hakea digitaalista sisältöä.
Lakanoihin on kuosista riippuen tarjolla Muumi-sarjakuvia tai linnunlaulua, meren kohinaa ja sateen ropinaa.
Essuun, pöytäliinaan sekä patalappuun ja -kintaisiin puolestaan on sisällytetty Marttojen luomia reseptejä iltapalaksi soveltuvista ruuista.
”Sisältö kannustaa rentoutumaan ja rauhoittumaan. Kodintekstiilit eivät ole koskaan tarjonneet mitään vastaavaa”, Kurttila sanoo.
Kurttila uskoo vakaasti tekstiilien digitalisoitumiseen. Hänen mukaansa pussilakanoitakin ihmeteltiin aluksi, mutta nyt liki jokainen käyttää niitä. Oudolta tuntuneesta asiasta tuli arkipäivää.
”Aluksi ihmiset eivät ymmärtäneet pussilakanaa ollenkaan. Joku meni lakanan sisälle nukkumaan, ja toinen ratkoi saumoja auki koska luuli, että niiden ompelussa oli tapahtunut virhe. Uskon, että samoin käy tekstiilien digitaaliselle sisällöllekin.”
Kurttila perustelee Finlaysonin lanseerausta sillä, että heidän mielestään kodintekstiilialalla ei ole tapahtunut kuluttaja-
innovaatiota sitten pussilakanoiden.
Hänen mukaansa designin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin helpottaa kuluttajien arkea, ei vain olla kauniisti piirretty ja väritetty kuosi.
”Tajusimme, että digitalisoituminen ja kotitaloudet ovat erkaantuneet toisistaan. Samalla tuntui myös, että käsitys designista piti kriisiyttää, koska se on jo pitkään ollut pelkästään erilaisia kuoseja ja materiaaleja.”
Älylaitteet alkavat myös olla arkipäivää suurelle osalle suomalaisista. Koska mobiiliteknologia on jo kiinteä osa ihmisten elämää, on sen hyödyntäminen myös kodintekstiileissä Kurttilan mukaan luonnollista.
”Vaikka tuotteissa on digitaalista sisältöä, ne on suunniteltu tuote eikä sisältö edellä. Sisältö on vain ekstrapalvelu, jota kenenkään ei ole pakko hyödyntää, ellei niin halua.”
Päätyminen juuri rauhoittavaan sisältöön ei ollut vaikea päätös, koska rauhoittuminen on keskeinen osa Finlaysonin aiempiakin tuotteita. Kurttilan mukaan Suomessa on myös 1,3 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nukahtamisvaikeuksista vähintään viikoittain.
”Miksi emme tekisi sisältöä, jolla voimme auttaa ihmisiä nukahtamaan”, mies kysyy.
Kurttila ei pidä ongelmana sitä, että rauhoittumiseen ohjaava uusi digisisältö tuo älylaitteet yhä kiinteämmin ihmisten makuuhuoneisiin. Hänen mukaansa puhelin on jo muutenkin lakanoiden välissä.
”Kyse ei ole mistään videopelistä, joka pistäisi veren kiertämään. Laitetta ei myöskään varsinaisesti tuijoteta, vaan esimerkiksi kuunnellaan. Lisäksi moni lukee ennen nukahtamistaan. Itse ainakin usein katson vielä sängyssä tuoreimmat otsikot, eikä se häiritse nukahtamistani lainkaan.”
Kurttilan mukaan digitalisoituminen on tullut jäädäkseen. Hän on myös varma, että tulevaisuudessa kaikkiin tekstiileihin tullaan liittämään enemmän tai vähemmän digitaalista sisältöä.
Finlaysoninkin kohdalla nyt markkinoille tuodut tuotteet ovat vain päänavaus. Tavoite on lisätä digitaalista sisältöä tuotteisiin esimerkiksi tuotetietojen muodossa, vaikka nyt onkin lähdetty liikkeelle viihdelinjalla.
”Tietoa voisi olla vaikkapa tuotteen alkuperästä ja valmistuksesta tai hoito-ohjeista. Kaikkihan tietävät, kuinka ärsyttävää on, kun pesulappu ei enää ole kiinni tuotteessa. Digitaalinen sisältö ei kuitenkaan tule korvaamaan pesu- ja muita tuotelappuja, koska lain mukaan tuotteissa täytyy olla sellaiset”, Kurttila selittää.
Kuoseihin liitetyn digitaalisen materiaalin saa näkyviin lataamalla sitä varten suunnitellun sovelluksen älylaitteeseensa. Kun sovelluksen kautta avatulla laitteen kameralla osoittaa kuosia, kamera tunnistaa kuosin muodot ja avaa oikean sisällön.
”Koska kamera tunnistaa muotoja, ei ole mahdollista, että jokaisella kuosilla olisi omanlaisensa sisältö. Hoito- ja pesuohjeet voisi saada näkyviin esimerkiksi yrityksen logoa kuvaamalla”, Kurttila suunnittelee.
Anniina Kajander
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
