Aarre: Pyhillä luonnonpaikoilla lähestyttiin jumaluuksia – ”Miksei hiisi voisi olla nykyihmisellekin pyhä?”
Hiisiä eli pyhinä pidettyjä luonnonpaikkoja on Suomen metsissä satoja. Niitä kartoittaa ja suojelee suomalaista kansanperinnettä vaaliva Taivaannaula-yhdistys.
Hiidet ovat olleet kalmistoihin ja vainajanpalvontaan liittyviä pyhättöjä, joissa on lähestytty luonnonjumaluuksia. Kuva: Tuomo KesäläinenKeisvuoren uhrilähde on yksi Taivaannaula-yhdistyksen paikallistamista pyhinä pidetyistä luonnonpaikoista eli hiisistä.
Aikanaan lähde ja sen ympäristö olivat paikalliselle väestölle pyhä paikka. Luultavasti lähteen haltijalta pyydettiin apua, ja uhrilahjoin ostetulla vedellä tavoiteltiin terveyttä ja parannettiin sairauksia. Nykyään paikka on unohdettu.
Muutamassa vuodessa yhdistys on onnistunut löytämään tietoja sadoista hiisistä.
Taivaannaula-yhteisön väelle hiidet ovat pyhiä puita, metsiköitä, kiviä, mäkiä, saaria, kallioita tai lähteitä, joita yhdistää käsitys niiden kohtalonyhteydestä ihmisten elämään.
Taivaannaulan käyttämää hiisi-sanaa ei pidä sekoittaa historiantutkijoiden hiisi-termiin, jolla viitataan esikristilliseen aikaan.
”Me tarkoitamme hiisi-sanalla pyhää luonnonpaikkaa, josta on säilynyt muistitietoa tai perimätietoa”, kertoo turkulainen folkloristi ja Taivaannaula-yhdistyksen Varsinais-Suomen hiisituntija John Björkman.
”Historiantutkija taas tarkoittaa hiidellä rautakautista uhrilehtoa tai kalmistoa.”
Pyhillä luonnonpaikoilla on lähestytty luonnonjumaluuksia ja vainajia, pyydetty sato- ja pyyntionnea sekä vietetty vuodenkiertoon liittyviä juhlia.
Keisvuoren laella uhrilähteen tuntumassa sijaitseva tasanne sopisi hyvin juhlimiseen ja kokkojen polttamiseen.
Tällaisesta muistitiedot eivät tosin kerro, mutta sammaleen alta paljastuu selviä tulipaikkoja.
Vuonna 2013 Taivaannaula-yhdistys päätti aloittaa Suomessa Hiisi-hankkeen ja alkaa systemaattisesti kartoittaa kohteita.
”Pyrimme muistuttamaan suomalaisia siitä, että tällaisia paikkoja on yhä olemassa ja niihin liittyvät perinteet voisivat jatkua”, Hiisi-hankkeen tiedottaja Anssi Alhonen sanoo.
Hankkeen tavoitteena on paitsi edistää paikkojen tunnettuutta ja suojelua myös tehdä kerätyistä tiedoista tietokanta, jota kaikki kansalaiset voivat halutessaan hyödyntää.
Taivaannaulan tavoitteena on myös asennemuutos, jossa entisajan suomalaisten pyhiin luonnonpaikkoihin alettaisiin suhtautua elävänä osana kulttuuria.
”Miksei se paikka voisi olla nykyihmisellekin pyhä”, Alhonen pohtii.
Tiedätkö, milloin viimeksi ja mitä pyhillä paikoilla on uhrattu? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
